Suomi on kansainvälisessä vertailussa neljäntenä mitattaessa valtion kykyä vastata väestön sosiaalisiin, yhteiskunnallisiin ja elinympäristöön liittyviin tarpeisiin, kertoo tämän vuoden Social Progress Index 2019 -tutkimus.

BKT:lla mitattuna olemme vertailujoukon yhdeksästoista.

Norja säilytti viime vuoden tapaan ykköspaikan, Tanska löytyy toiselta sijalta, Ruotsi on listalla viidentenä ja Islanti kuudentena, vain Sveitsi kiilasi kolmanneksi Pohjoismaiden väliin.

Puhdas luonto Suomen valttina

Suomen erityisiksi vahvuuksiksi tutkimuksessa nousee puhdas ilman laatu ja puhtaan veden saatavuus. Myös viime vuonna julkaistussa WHO:n listauksessa Suomi oli ykkönen pienhiukkaspäästöjä mitattaessa, eli ilman laatu on maailman parasta.

Suomessa ilman puhtauteen vaikuttaa liikenteen ja puunpolton päästöt sekä kaukokulkeumat muista maista, jotka aiheuttavat vain hetkellisiä paikallisia pienhiukkasten pitoisuushuippuja.

– Meidän on kuitenkin tehtävä aktiivisesti töitä sen eteen, että ilmanlaatu pysyy jatkossakin hyvänä. Vedenpuhdistuksen saralla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon annettavaa erityisesti kehittyvillä markkinoilla, sanoo Deloitten kestävän liiketoiminnan palveluista vastaava Sami Toivoniemi.

Haasteena nuorten miesten opintie

Suomessa on tapahtunut myönteistä kehitystä edellisvuodesta korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrässä ja aikuisten lukutaito on Suomessa maailman korkein. Suomella on eniten kehitettävää sukupuolten tasa-arvoisuudessa toisen asteen koulutuksessa, sillä Suomi on sijalla 112 arvioidun 149 maan joukossa

– Suomen tulee huolehtia koulutuksen ja tutkimuksen laadun säilymisestä ja kehittymisestä. Tämä edellyttää satsaamista koulutusjärjestelmäämme, jotta se pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja tukee työmarkkinoiden rakennemuutosta entistä paremmin, toteaa Deloitten Human Capital -palveluista vastaava Asko Kauppinen.

Lisäksi hänen mukaansa pitäisi keksiä keinoja, miten auttaa ja motivoida myös niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät saa kotoa tukea ja kannustusta opiskeluun.

– Erityisesti meidän tulee löytää yhdessä ratkaisuja estääksemme nuoria miehiä putoamasta koulutuskelkasta, Kauppinen sanoo.

Kestävä kehitys parantuu turhan hitaasti

Social Progress Index vertailee yhteiskunnan ensisijaisen tärkeitä kehitysalueita kussakin maassa. Kuudetta kertaa toteutetun SPI-tutkimuksen tulokset osoittavat ihmisten elämän perusedellytyksien ja erityisesti tiedonsaannin parantuneen maailmanlaajuisesti tarkasteltuna nopeasti, mutta edistyminen on varsin epätasaista.

Huolestuttavaa on, että henkilökohtaiset oikeudet ja mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnallisesti ovat vähentyneet. Sosiaalinen kehitys on ollut hitaampaa kuin maailman talouskasvu olisi antanut odottaa.

– Arvio onkin, että YK:n kestävän kehityksen tavoitetaso vuoteen 2030 mennessä tavoitetaan Social Progress Indexin nykyisellä kasvuvauhdilla vasta 2073, sanoo Toivoniemi.

Social Progress Index 2019:n kymmenen parhaiten sijoittunutta maata:
1. Norja
2. Tanska
3. Sveitsi
4. Suomi
5. Ruotsi
6. Islanti
7. Uusi-Seelanti
8. Saksa
9. Kanada
10. Japani
’
The Social Progress Index -menetelmän on kehittänyt professori Michael Porter yhteistyössä Massachusetts Institute of Technologyn (MIT), Deloitten ja alan johtavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

Indeksin arvioinnit perustuvat yli 50 erilliseen mittariin. Tutkimus julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, jolloin arviossa oli mukana 50 maata. Tänä vuonna indeksissä listattiin 149 maata kattaen 98 prosenttia maailman väestöstä. Suomi on mukana kuudetta kertaa.