Suomi on ankara verottaja: Ylimmässä ansioluokassa marginaalivero jo yli 65 prosenttia

Ansiotulojen raskas verotus synkentää ekonomistin mukaan talouden näkymiä.

Suomi verottaa palkkatuloja kireästi, etenkin kun tarkastellaan keski- ja suurituloisten verotusta. Ansiotulojen raskas verotus synkentää talouden näkymiä. Ankara verotus ei kannusta työntekoon, opiskeluun eikä uralla etenemiseen.

Näin toteaa ekonomisti Roger Wessman Keskuskauppakamarille laatimassaan raportissa.

Verotuksen kannustinvaikutusten keskeinen mittari, marginaalivero, nousee Keskuskauppakamarin tiedotteen mukaan korkeaksi jo matalissa tuloluokissa.

Ylimmässä veroluokassa työntekijän marginaalivero nousee yli 65 prosentin, kun otetaan huomioon työnantajamaksut. Ekonomisti Roger Wessmanin mukaan ylimmillään marginaalivero on jo niin korkea, että sen kiristäminen tuskin lisäisi verotuloja. Marginaaliverolla tarkoitetaan lisätuloihin kohdistuvaa veroa.

– Suomen pitkän aikavälin talouskasvun kannalta rankan verotuksen vaikutukset kannustimiin antavat syytä huoleen. Palkkatulojen kireä verotus alentaa osaajien kynnystä muuttaa ulkomaille kevyemmän verotuksen maihin. Lisätuloihin kohdistuva rankka verotus ei kannusta työntekoon, opiskeluun tai uralla etenemiseen, toteaa Wessman.

Wessmanin mukaan missään tapauksessa ei ole järkevää kiristää verotusta ääripisteeseen, jossa verotuloja maksimoidaan lyhyellä tähtäimellä. Verotuksen kiristyessä valtion saama hyöty pienenee, ja samalla raskaan verotuksen kielteinen vaikutus talouteen kasvaa.

Eri kehitys kuin Ruotsissa

Palkkatuloista menee Suomessa yhä suurempi osuus veroihin, kun taas esimerkiksi Ruotsissa verotus on suurin piirtein vastaavalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä.

Ansiotulojen verotusta kevennettiin Suomessa johdonmukaisesti 1990-luvun lopulta alkaen. Tämä kehitys loppui finanssikriisiin, ja viimeisen viiden vuoden aikana verotusta on jatkuvasti kiristetty. Valtio ja kunnat ovat paikanneet heikon talouskehityksen aiheuttamia vajeita nostamalla veroja. Hallituksen päättämät veronkevennykset eivät tuo asiaan suurta muutosta.

Veronkiristykset ovat pääsääntöisesti kohdistuneet hyvätuloisiin, mikä on jyrkentänyt verotuksen progressiota.

Varsinkin hyvätuloisten verotus on Keskuskauppakamarin mukaan Suomessa kireämpää kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Palkkaverotuksen vertailu eri maiden välillä on haastavaa. Johtopäätös on kuitenkin selkeä: verotaakka nousee Suomessa harvinaisen ripeästi, kun tulot kasvavat.

Verojen vaikutusta aliarvioidaan

Roger Wessmanin mukaan myös Suomessa tehdään hyvää verotutkimusta. Hän muistuttaa kuitenkin, että parhaidenkin tutkimusten arviot verotuksen vaikutuksista ovat varsin epävarmoja.

– On monta syytä epäillä, että tutkimukset, jotka keskittyvät parhaassa työiässä olevien henkilöiden pienten veromuutosten lyhyen tähtäyksen vaikutuksiin, aliarvioivat verojen merkitystä. Näissä tutkimuksissa ei tarkastella lainkaan verotuksen pitkäaikaisia vaikutuksia koulutukseen ja uravalintoihin, Wessman sanoo.

Hän toivookin, että jatkossa kiinnitettäisiin enemmän huomiota siihen, miten verotus vaikuttaa muuttoliikkeeseen.

Ekonomisti viittaa siihen, että vuonna 2015 muuttoliike Suomesta ulkomaille oli ennätyksellisen voimakasta, muuttaneiden määrä kohosi yli 15 000:een. Luku vastaa yli neljäsosaa viime vuonna Suomessa syntyneiden määrästä. Muuttoliikkeellä voi Wessmanin mukaan pidemmällä aikavälillä olla merkittävä taloudellinen vaikutus, sillä erityisosaajat ovat todennäköisesti vahvasti yliedustettuina muuttajien joukossa.

– Jos Suomi verotussyistä ei ole houkutteleva vaihtoehto osaavimmille ja luovimmille työntekijöille, maamme talousnäkymät synkkenevät entisestään vuosien mittaan, Wessman toteaa.

Kommentit