Ministeriön mukaan kriisi vaikeuttaa elintarvikkeiden ja lääkkeiden saatavuutta sekä koulunkäyntiä ja työskentelymahdollisuuksia myös kriisialueilla. YK:n arvion mukaan hätäapua tarvitsee tänä vuonna maailmanlaajuisesti noin 168 miljoonaa ihmistä.
– Koronakriisi osoittaa, miten riippuvaisia maailman valtiot ovat toisistaan; tätä kriisiä emme pysty ratkaisemaan ilman kansainvälistä yhteistyötä. Hyvä varautuminen ja nopeat toimet vähentävät koronaviruksen tuhoa ja ovat tarpeen myös siellä, missä olot ovat konfliktien, köyhyyden tai luonnonkatastrofien takia jo valmiiksi vaikeat, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.).
Huhtikuun alkuun mennessä myönnetty humanitaarinen tuki on kaikkiaan 72,5 miljoonaa euroa. Suomi osallistuu koronaviruksen aiheuttaman pandemian torjumiseen muun muassa tukemalla YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n toimintaa Itä-Afrikassa ja Punaisen Ristin liiton operaatiota Libanonissa.
Tukipaketista noin puolet on yleistukea keskeisille YK-järjestöille ja Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle. Rahoitusta on lisäksi myönnetty seitsemän suomalaisjärjestön hankkeille.
Myönnetyn maa- ja aluekohtaisen humanitaarisen tuen painotus on Afrikassa, jonne rahoitusta suunnataan 19,4 miljoonaa euroa, ja Lähi-idässä, jota Suomi tukee 14,4 miljoonalla eurolla.
Lisäksi Suomi myöntää tukea Afganistaniin, Bangladeshiin, Myanmariin ja Ukrainaan. Yksittäisistä kriiseistä eniten tukea, noin 11 miljoonaa euroa, Suomi kohdentaa Syyrian kriisiin.
Suomi on lisäksi kuluneen vuoden aikana edistänyt vammaisten ihmisten aseman parantamista humanitaarisessa avustustyössä.
Loput vuoden 2020 humanitaarisen avun varoista kohdennetaan myöhemmin tämän vuoden aikana.
