Komissio julkaisee tänään vuoden 2020 sisämarkkinoiden tulostaulun, jossa esitetään yksityiskohtainen yhteenveto siitä, miten EU:n sisämarkkinasääntöjä sovellettiin Euroopan talousalueella vuonna 2019.
Tulostaulussa arvioidaan valikoitujen indikaattorien perusteella, miten jäsenvaltiot ovat onnistuneet markkinoiden avoimuuden, hallintovälineiden ja tiettyjen politiikanalojen integroinnissa.
– Suomi on parhaiten suoriutuneiden maiden joukossa, tiedotteessa todetaan.
Sisämarkkinoiden tulostaulu on sähköinen järjestelmä, jonka indikaattorien avulla seurataan vuosittain jäsenvaltioiden suorituskykyä. Sen tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa.
Tulostaulun mukaan tilanne on edellisvuoteen verrattuna vakaa useimmissa EU-maissa, mutta kokonaistulos on tänä vuonna hieman heikentynyt.
Tulostaulun lisäksi esitetään myös yksityiskohtaiset maakohtaiset tulokset.
Parhaiten suoriutuneet maat vuonna 2019 olivat Latvia, Kypros, Tanska, Viro, Suomi ja Slovakia, kun taas vähiten parannuksia saatiin aikaan Espanjassa, Italiassa, Ranskassa ja Itävallassa.
Tulostaulussa arvioidaan muun muassa sitä, miten EU-maat tekevät yhteistyötä ja edistävät erilaisten EU:n laajuisten välineiden, kuten sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuverkoston eli Solvit-verkoston ja EURES-työnhakuportaalin käyttöä.
Suomi suoriutuu tämän osalta muutoin hyvin, mutta Solvit-verkoston käyttö on edelleen vähäistä.
Komission mukaan tietyillä aloilla tapahtuneista parannuksista huolimatta EU-maiden on kokonaisuudessaan tehtävä enemmän sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.
– Kuten koronaviruskriisin aikana on nähty, hyvin toimivat sisämarkkinat ovat ratkaisevan tärkeät, jotta voidaan varmistaa toimitusten vapaa liikkuvuus kaikkialla EU:ssa sekä EU:n talouden nopea elpyminen, tiedotteessa todetaan.
– Tämän vuoden tulostaulun tulosten perusteella on tärkeää keskittyä sisämarkkinoiden esteiden poistamiseen sekä sisämarkkinoiden toteuttamisen valvontaan komission maaliskuussa 2020 hyväksymän asiaa koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti.
Komission mukaan tietyillä politiikanaloilla tarvitaan kuitenkin lisää työtä. Lisäparannuksia tarvitaan ammattihenkilöiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi ja etenkin ammattipätevyyden tunnustamista koskevien päätösten lisäämiseksi.
– Lisäksi jäsenvaltioiden julkisten hankintojen tuloksellisuus on edelleen epätasaista, erityisesti yksittäisten tarjoajien kanssa tehtävien sopimusten osalta.
