Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman tutkimuksen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k) on Suomessa kasvamassa, mutta hallituksen tavoittelemaa neljän prosentin t&k-intensiteettiä ei näillä näkymin saavuteta vuoteen 2030 mennessä.
Tutkimuksen mukaan Ruotsi, Baltian maat ja Saksa ovat Suomen kovimmat kilpailijat yritysten t&k-toiminnan sijaintipaikkoina.
Suuryritysten t&k-toiminnassa Suomi on säilyttänyt kilpailukykynsä, mutta toimintaympäristön isot muutokset tai osaavan henkilöstön saatavuusongelmien jatkuminen voivat muuttaa asetelman.
Suomen panostukset t&k-toimintaan ovat viime vuosina pienentyneet. Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomi oli maailman kärkijoukkoa, kun t&k-satsaukset suhteutettiin talouden kokoon. Nyt kärki on karannut kauas.
Tutkimuksen mukaan tämä johtuu niin Suomen t&k-panostusten pienenemisestä kuin muiden maiden vastaavien investointien samanaikaisesta kasvusta.
Vuonna 2019 Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) hallitukset asettivat tavoitteekseen, että Suomen t&k-panostukset nousevat neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä.
Etlan, VTT:n ja konsulttiyhtiö 4Frontin tutkimus arvioi, että yritysten t&k-menojen pitäisi lähes tuplaantua vuoden 2019 tasosta, jotta tavoite saavutettaisiin. Yrityskyselyn tulosten perusteella neljän prosentin intensiteettitavoite jää näillä näkymin saavuttamatta.
– Suomen t&k-menojen pieneneminen johtuu pitkälti Nokian muutoksista, mutta muidenkaan yritysten t&k-toiminnan kasvu ei ole ollut mittavaa. Suhteessa bkt:hen Suomen t&k-menot ovat laskeneet selvästi 2000-luvun finanssikriisin jälkeen. Onkin huomattava, että kyse ei ole vain yritysten toiminnasta vaan myös Suomen julkiset panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat reaalisesti vähentyneet, toteaa hanketta vetänyt tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta.
Viime vuonna koronakriisissä julkinen t&k-rahoitus Suomessa kasvoi tilapäisesti 50 prosentilla, kun valtio kanavoi yrityksille noin miljardi euroa kehitysrahaa Business Finlandin kautta. Lisäksi 335 miljoonaa euroa kanavoitiin ELY-keskusten kautta, mutta kummassakaan tapauksessa kyseessä ei ollut pysyvä rahoituksen lisäys.
Toimien tilapäisyyden osoittaa se, että tänä vuonna valtion t&k-rahoitus on vähenemässä viime vuoteen verrattuna, joskin se ylittää vuoden 2019 tason.
Lähivuosina t&k-rahoitukseen vaikuttavat budjettipäätösten lisäksi myös EU:n elpymisrahaston kautta rahoitettavat toimet, mutta ne eivät ulotu edes 2020-luvun puoliväliin, eivätkä siten vaikuta vuoteen 2030 asetetun tavoitteen saavuttamiseen.
Ruotsi, Viro ja Saksa houkuttavat enemmän
Tulokset osoittavat, että eri maiden t&k-toiminta on hyvin riippuvaista kolmen tärkeimmän toimialan toiminnasta. Suomessa kolme tärkeintä t&k-alaa ovat elektroniikkateollisuus, ohjelmistoala ja konepajateollisuus.
Tutkimuksen yhteydessä toteutettu yrityskysely osoittaa, että t&k-toiminta on koko ajan alttiina kansainväliselle kilpailulle. Sijaintipaikkana Suomen kovimmat kilpailijamaat ovat Ruotsi, Baltian maat – erityisesti Viro – sekä Saksa.
Tärkeimmiksi sijaintipaikkatekijöiksi nousivat t&k-henkilöstön saatavuus sekä yritysten muiden yksiköiden ja asiakkaiden läheisyys. T&k:n sijoittuessa ulkomaille painavimmat tekijät olivat henkilöstön kustannukset ja saatavuus sekä t&k-tuet.
Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan tehdä politiikkajohtopäätöksiä siitä, millä keinoin julkinen sektori pystyisi tehokkaimmin lisäämään Suomessa tehtävää innovaatiotoimintaa.
Tutkimuksessa esitettyjä politiikkasuosituksia lyhyesti:
• Innovaatiopolitiikan pitää olla kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä.
• Yrityksille suunnattuja julkisia t&k-panostuksia tulisi painottaa kasvuhakuisiin yrityksiin.
• Yritysten ylimääräisen t&k-verovähennyksen maksimisummaa kannattaisi nostaa ja selvittää myös verovähennyksen laajemman kohdentamisen hyödyt. Business Finlandin t&k-tukia tulisi nostaa.
• Pelkkä raha ei ratkaise. Samaan aikaan on pyrittävä helpottamaan muun muassa t&k-henkilöstön saatavuusongelmia.
• Nopein politiikkatoimi koskien saatavuusongelmia on ulkomaalaisten t&k-työntekijöiden työlupien saannin nopeuttaminen ja helpottaminen.
• Lisäämällä koulutuksen aloituspaikkoja voidaan lisätä osaajien saatavuutta pidemmällä aikavälillä.
• T&k-toiminta ei itsessään ole päämäärä vaan keino laajempien yhteiskunnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
