Pohjoismaat toipuvat rivakasti koronakriisistä tänä ja ensi vuonna, Danske Bank ennustaa tuoreessa Nordic Outlook -katsauksessaan.
Koronakriisi supisti tämän hetkisten lukujen valossa Pohjoismaiden talouksia noin kolme prosenttia vuonna 2021, mutta Suomea lukuun ottamatta maat kasvavat tänä vuonna Danske Bankin ennusteen mukaan jo viime vuoden pudotusta vauhdikkaammin.
Esimerkiksi Suomessa talous supistui viime vuonna 2,7 prosenttia, kun euroalueen talous supistui 6,7 prosenttia.
– Neljä maata ovat aavistuksen erilaisissa taloudellisissa tilanteissa, mutta taloudellinen kehitys on selvää. Kuluttajat kuluttavat normaaliin tapaan tai jopa enemmän ja vienti hyötyy todella vahvasta globaalista kysynnästä. Työmarkkinat toipuvat huomattavasti nopeammin kuin aiemmissa kriiseissä, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Las Olsen.
Vauhdikkainta talouskasvu Danske Bankin ennusteen mukaan on nyt Norjassa, jossa bruttokansantuote kasvaa tänä ja ensi vuonna 3,7 prosenttia. Ruotsissa kasvuksi ennustetaan 3,7 ja 3,4 prosenttia, Tanskaan 3,0 ja 3,5 prosenttia sekä Suomeen 2,6 ja 2,9 prosenttia.
Suomen ratkaistava julkisen talouden kestävyysvaje
Suomen talous kesti hyvin koronakriisin, sillä talous kutistui vähän ja työmarkkinat ovat toipumassa.
– Suomen talous on nopeasti toipumassa koronakriisistä, kun rokotteet ovat auttaneet taltuttaman epidemiaa ja rajoitustoimia voidaan purkaa. Vuonna 2020 talous kutistui vain 2,7 prosenttia ja talouden tuotantopotentiaali ei näytä olevan vahingoittunut. Työmarkkinat ovat kestäneet hyvin. Työllisyys tulee paranemaan, kun sulkutoimia poistetaan palvelusektorilta, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Danske Bankin mukaan Suomen talouskasvu jatkuu kuitenkin tänä ja ensi vuonna muita Pohjoismaita hitaampana.
– Suomen täytyy ratkaista julkisen talouden kestävyysvaje uudessa tilanteessa, kun koronakriisi on ohi. Tulevaisuudessa korkea työllisyysaste on edelleen tärkeä julkisen talouden tervehdyttämisen kannalta. Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia nostaakseen potentiaalista talouskasvua ja lisätäkseen työmarkkinoille osallistumista selvitäkseen väestön ikääntymiseen liittyvistä kustannuksista. Koronakriisi ei ole muuttanut tätä, Kuoppamäki sanoo.
