Kun ulkoministeri Timo Soini (sin.) ja hänen virolainen virkaveljensä Sven Mikser kohtasivat perjantaina Tallinnassa, heidän lehdistötilaisuudessaan korostui Suomen ja Viron yhteistyön läheisyys ja saumattomuus. Siitä viesti osaltaan myös Soinin presidentti Kersti Kaljulaidilta juuri Viron itsenäisyyspäivän kynnyksellä vastaanottama korkea kunniamerkki.
Useimmista keskeisistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä vallinnee maiden välillä korkeintaan vivahde-eroja. Suhtautuminen Kremlin suojeluksessa toteutettavaan Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeeseen on kuitenkin edelleen hyvin eri tavalla.
– Ajattelemme, että kyse on oikeudellisesta ja ympäristöön liittyvästä prosessista, jota viemme läpi oman lainsäädäntömme mukaisesti, ulkoministeri Soini toteaa Verkkouutisille.
Hänen mukaansa Suomi noudattaa omaa lainsäädäntöään, tiedostaa hankkeeseen liittyvät näkemyserot eikä halua ryhtyä opettamaan Viroa.
Ulkoministeri Mikser puolestaan sanoo hallituksensa edelleen pitävän Nord Stream 2 -hanketta erittäin poliittisena projektina, joka on omiaan edistämään nimenomaan Venäjän intressejä ja joka tosiasiallisesti heikentää EU:n energiaturvallisuutta.
– Tiedämme, että kritiikkiä ei ole esitetty vain EU:n piiristä, vaan myös Yhdysvaltojen kanta on ollut sangen vahva ja selväsanainen. Voin sanoa suurelta osin jakavani USA:n huolenaiheet, Mikser sanoo.
Viro, Latvia, Liettua ja Puola ovat johdonmukaisesti vastustaneet Itämeren alittavan venäläisomisteisen Nord Stream 2 -kaasuputken toteuttamista, mutta suhtautuminen siihen on jakanut EU:ta.
Hankkeen toteutuminen näyttää juuri nyt entistä todennäköisemmältä, mutta vaatii vielä myönteistä päätöstä Tanskasta, Viron ulkoministeri muistuttaa.
Merkelin linja maalitauluna
Saksassa liittokansleri Angela Merkelin hallitus pitää edelleen kynsin hampain kiinni näkemyksestä, jonka mukaan Nord Stream 2:ta on käsiteltävä nimenomaan taloudellisena hankkeena. Vaikuttimet sen taustalla ovat ennen kaikkea energiapoliittisia: Saksa arvioi tarvitsevansa venäläiskaasua tulevaisuudessa aiempaa enemmän.
EU-tasolla saavutettiin kaksi viikkoa sitten kompromissi, jossa Saksalle annettiin oikeus päättää, sovelletaanko Nord Stream 2 -hankkeeseen kaasumarkkinoita koskevia unionin sisäisiä sääntöjä. Jos Berliinin tavoittelemaa kompromissiratkaisua ei olisi syntynyt, putkihanke olisi nyt lähellä kaatumista.
Münchenin turvallisuuskonferenssissa viime viikonloppuna puhunut varapresidentti Mike Pence toisti Yhdysvaltain kannan, jonka mukaan Nord Stream 2 -hanke tulisi kuopata. Hän antoi tunnustusta niille EU-maille, jotka ovat hanketta määritietoisesti vastustaneet, ja kehotti unionin muita jäseniä tekemään samoin. Saksassa tämä tulkittiin suoraksi näpäytykseksi Merkelin linjalle.
Täystyrmäys eturivin tutkijalta
Vaikka Brysselin parin viikon takainen kompromissi poisti jälleen yhden pidäkkeen kaasuputken toteutumisen tieltä, Saksassa kriittiset äänenpainot hanketta kohtaan eivät ole ainakaan vähentyneet.
– Berliini on alusta pitäen aliarvioinut vahingon, jota hanke tulee sen imagolle aiheuttamaan. Sen tuki Nord Stream 2:lle ilmentää sitä, miten Saksan hallitus asettaa kansallisen edun eurooppalaisten ja kansainvälisten strategisten kysymysten edelle ja siten heikentää omaa uskottavuuttaan pitkällä aikavälillä, ulkopolitiikan tutkimukseen keskittyneen saksalaisen DGAP-ajatushautomon ohjelmajohtaja Stefan Meister toteaa Berlin Policy Journalissa.
Meister ei ole lainkaan varma, ymmärtääkö liittokansleri Merkelin hallitus Nord Stream 2:n toteutuessaan horjuttavan Saksan omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
– Jos Saksan hallitus haluaa tuoda rauhan Donbassin konfliktiin, vakauttaa ja tukea Ukrainan pitkän aikavälin uudistuksia, sen linja vaikuttaa nyt täsmälleen päinvastaisesti. Jos EU:n yhtenäisyys on Berliinin strateginen tavoite, sen ei pitäisi siinä tapauksessa heikentää EU:n energiaunionia, Meister sanoo.
Venäjää hän luonnehtii strategiseksi vastustajaksi, joka pyrkii heikentämään EU:ta sisältäpäin ja horjuttamaan unionin naapurustoa. EU on hänen mukaansa ajautunut tilaan, joka saa sen näyttämään Venäjän silmissä toimintakyvyttömältä.
– Saksan ulkopoliittisen eliitin tehtävänä on nyt täyttää strateginen tyhjiö. Nord Stream 2 -kiistan olisi pitänyt tarjota tilaisuus ajatella asiat perusteellisesti uudelleen ja päästä ulos umpikujasta. Vain rivinsä suoristanut Eurooppa yhdessä toimintakykyisen Saksan kanssa kykenee vastaamaan tämän ajan globaaleihin haasteisiin, Meister tähdentää.
