Suomi ja Ruotsi kevätvaaleihin – miten puheet puolustusliitosta vaikuttavat?

Tutkija Charly Salonius-Pasternak uskoo, että naapureista kajahtavat turvallisuuspoliittiset kannanotot ruokkivat toinen toisiaan.

Ruotsin hallituksen ero ja ennenaikaiset vaalit heijastuvat myös Suomen vaalikeskusteluihin. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak uskoo, että turvallisuuspoliittinen keskustelu tiivistyy ja tähän liittyviä kantoja pallotellaan lahden yli.

Paineet yhteisille näkemyksille puolustusmäärärahoista, Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä sekä Natosta ainakin samanmielisten puolueiden kesken kasvavat.

– Jos joku lähtee Ruotsissa liputtamaan maiden välisen puolustusliiton puolesta osana vaalikampanjaa, ei kestä varmaan tunteja, kun vastaava kysymys esitetään täällä meillä, kuvaa Salonius-Pasternak.

Mihin suuntaan Ruotsin tilanne sitten kehittyykään, Salonius-Pasternak arvioi puolustusmäärärahojen nostopuheille olevan tilausta. Sama ilmiö näkyy Suomessakin.

Yhteistyölle liputetaan

Salonius-Pasternak uskoo niin ikään, että Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyön syventämiselle liputetaan. Kyse ei ole niin sanotusti poliittisesta riskistä ja asialle löytyy laajaa kannatusta niin kansan kuin eri poliittisten puolueidenkin parista:

– Jotkut toivovat, että jos Suomi ja Ruotsi menisivät yhteen, askel Natoon olisi minimaalinen. Toisille tämä taas olisi mahdollisuus pitää Suomi ulkona Natosta, kuvaa tutkija asetelmaa suomalaisvinkkelistä.

Salonius-Pasternak epäilee, että tulevat hallituskoalitiot olisivat valmiita syventämään yhteistyötä kuitenkaan puolustusliitoksi:

– Epäilen, että ei. Mutta miten paljon yksittäiset puolueet ja ministerit ovat valmiita hyväksymään sellaista yhteistyötä, joka selvästi menee puolustuksen operatiivisille alueille, mutta verhotaan johonkin muuhun, jää nähtäväksi.

Salonius-Pasternak viittaa tässä yhteydessä esimerkiksi tietyntyyppisiin harjoituksiin ja merivoimien yhteiseen taisteluosastoon, jolla ”voidaan tehdä kaikenlaista muutakin kuin vain kriisinhallintaa”.

Nato-kysymys avoimeksi

Salonius-Pasternak olisi yllättynyt, jos yksikään puolue Suomen tai Ruotsin vaaleissa ryhtyisi ajamaan aktiivisesti Nato-jäsenyyttä. Hänestä Nato-jäsenyyden hakeminen olisi niin ikään tulevilta hallituksilta ”uskomattoman iso päätös”.

Salonius-Pasternak arvioi, että Ruotsin eroavan hallituksen tekemä kielteinen Nato-linjaus joutuu kuitenkin vakavaan uudelleenpohdintaan:

– Kun katsotaan, miten turvallisuuspoliittinen ympäristö Euroopassa on muuttunut vain vuoden sisällä, haluaako Suomessa tai Ruotsissa vakavasti otettava turvallisuuspolitiikan poliitikko lukita kantansa neljäksi vuodeksi?

Suomessakin poliitikot eri puolueista ovat liputtaneet avoimen Nato-option puolesta:

– Jotenkin tuntuisi siltä, että molemmissa maissa pyrittäisiin jättämään niin monta mahdollisuutta avoimeksi kuin vain kyetään, summaa Salonius-Pasternak.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt