Venäjän nykyjohdon puheenvuoroissa toistuu yhä useammin väite, jonka mukaan Naton laajentuminen Keski- ja Itä-Eurooppaan olisi tapahtunut vastoin lännen Venäjälle antamia lupauksia.
Presidentti Vladimir Putin sanoi jo kuuluisassa Münchenin puheessaan 2007 Naton taanneen, että laajentumista ei kylmän sodan päättymisen jälkeen tapahtuisi. Vaikka jopa Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatšov on kiistänyt väitteen todenperäisyyden, siitä on sittemmin tullut keskeinen osa vastakkainasettelua korostavaa Kremlin narratiivia.
Naton ensimmäinen kylmän sodan jälkeinen laajentumiskierros toteutui vuonna 1999, kun Puola, Tšekki ja Unkari hyväksyttiin läntisten puolustusliiton jäseniksi. Kokeneen amerikkalaisen ulkopolitiikan tutkijan ja taustavaikuttajan Michael Haltzelin artikkelin sisältämät tiedot saattavat venäläisväitteet entistäkin kyseenalaisempaan valoon.
Haltzel kertoo Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainvaliokunnan demokraattiryhmän silloisen johtajan Joe Bidenin tehneen jo maaliskuussa 1997 faktanhankintamatkan Moskovaan. Haltzel, joka toimi tuolloin Bidenin neuvonantajana, oli matkalla itse mukana.
– Kreml oli ilmaissut vastustavansa voimakkaasti entisten Varsovan liiton jäsenten hyväksymistä Natoon. Moskovalla ei toki ollut veto-oikeutta Nato-jäsenyyteen, mutta sen vastustus ja mahdolliset reaktiot heijastuivat oikeutetusti USA:n senaattorien ratkaisuun, Haltzel sanoo.
Biden ja Haltzel kävivät pitkän keskustelun presidentti Boris Jeltsinin kansallisen turvallisuusneuvoston kanssa. He tapasivat myös nationalistijohtaja Aleksandr Lebedin, kommunisti Gennadi Zjuganovin sekä liberaalin Jabloko-puolueen Grigori Javlinskin.
Venäjän jäsenyydestäkin keskusteltiin
Haltzel kertoo Bidenin jälkeenpäin kirjoittaneen, että heidän Moskovassa kohtaamistaan poliitikoista kukaan ei katsonut Naton muodostavat turvallisuusuhkaa Venäjälle.
– Heidän vastustuksensa laajentumista kohtaan heijasteli pikemminkin psykologista ongelmaa sen suhteen, miten pitäisi asennoitua menetettyyn imperiumiin, ja pelkoon Moskovan marginalisoitumisesta 2000-luvun muuttuneessa maailmassa, Biden totesi matkalta palattuaan.
Haltzelin mukaan kukaan Venäjän silloisista johtajista ei ollut erityisen mielissään Naton laajentumisesta, mutta kukaan ei myöskään suhtautunut siihen sellaisella vainoharhaisuudella, jota Putinin aikana on hänen mukaansa leimallisesti koettu.
– Kansallisen turvallisuusneuvoston tapaamisessa Kremlissä keskustelimme jopa Venäjän aikanaan toteutuvasta Nato-jäsenyydestä, Haltzel sanoo.
Venäjällä ei hänen mukaansa ollut syytä kokea itseään uhatuksi, sillä USA:n antama satojen miljoonien dollarien arvoinen hätäapu oli saattanut jopa pelastaa venäläiset nälänhädältä talvella 1991–92. Samaan aikaan oli käynnissä tavanomaisten aseiden rajoitussopimuksen (TAE) Venäjää koskevien ehtojen lieventäminen, joka pian matkan jälkeen sai sinettinsä.
Suomi ja Ruotsi tervetulleita Natoon
Naton vuoden 1999 laajentumiskierrosta seurasi vuonna 2004 Viron, Latvian, Liettuan, Bulgarian, Romanian, Slovakian ja Slovenian liittyminen läntiseen puolustusliittoon. Albania ja Kroatia saavuttivat jäsenyyden 2009 ja Montenegro 2017.
– Pohjois-Makedonia-vaikuttaa todennäköisesti liittyvän vuoden kuluessa, Michael Haltzel arvioi.
– Kaksi maata, jotka hyväksyttäisiin Naton jäseniksi varmasti, jos ne sitä hakisivat, ovat Suomi ja Ruotsi. Toistaiseksi ne kuitenkin näyttävät tyytyvän äärimmäisen läheiseen Nato-kumppanuuteen, jota täydentävät kahdenväliset sotilaalliset järjestelyt Yhdysvaltojen kanssa, hän toteaa.
Michael Haltzel on Transatlantic Leadership Network -asiantuntijaryhmän puheenjohtaja ja Johns Hopkins -yliopiston vanhempi tutkija. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Yhdysvaltain kongressissa, Woodrow Wilson -instituutissa ma Aspen-instituutissa sekä johtanut USA:n Etyj-konferenssivaltuuskuntia Varsovassa, Kööpenhaminassa ja Wienissä.
Haltzelin artikkeli on julkaistu osana teosta Europe Whole and Free: Vision and Reality, Sławomir Dębski and Daniel S. Hamilton (toim). Polish Institute of International Affairs / Transatlantic Leadership Network. Varsova / Washington 2019.
