Kirjoittaja arvostelee kulunutta hallituskautta vaikeaksi tavalliselle palkansaajalle. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Antti Palola: Suomi herää maanantaina haasteisiin

Sunnuntailta jäävät täsmälleen samat haasteet ja ongelmat.

Suomi herää tulevana maanantaina samanlaisena kuin se meni eduskuntavaalien tuloksen selvittyä sunnuntaina nukkumaan. Meillä on täsmälleen samat haasteet ja ongelmat ratkaistavana: väestö ikääntyy, syntyvyys vähenee, työllisyysastetta olisi saatava korkeammaksi, talous näyttää kasvavan viime vuosia maltillisemmin ja työelämä elää suurten muutosten aikaa.

Paitsi että meillä riittää selvitettäviä vyyhtejä täällä koti-Suomessa, rajojen ulkopuolella on puolustus-, turvallisuus- ja kauppapolitiikan epävarmuustekijöitä, joille emme voi tehdä kovin paljon – emmekä ainakaan yksin. Siksi on tärkeää, että olemme nykyistä enemmän osa isompaa eurooppalaista yhteisöä Euroopan unionia.

Kulunut hallituskausi on ollut tavalliselle suomalaiselle palkansaajalle vaikea. Se alkoi keväällä 2015 yhteiskuntasopimuksen sorvaamisella, jatkui syksyllä pakkolakipaketilla uhkaamisella ja päättyi vuonna 2016 neuvotellun kilpailukykysopimuksen jälkeen varsin sekavaan työmarkkinatilanteeseen viime syksynä.

Väliin on mahtunut milloin työttömyysturvan heikentämistä aktiivimalleineen, milloin taas koeaikojen pidentämistä ja työntekijän turvan heikentämistä.

Myönteistä on ollut työllisyysasteen parantuminen ja talouden elpyminen. Taloushistorian kirjoittajien pohdittavaksi jääköön se, kuinka suuri osa tästä on hallituksen toimien ja kuinka suuri kansainvälisen talouden ansiota.

Juha Sipilän hallitusajan voi tiivistää riitaisaksi. Jatkossa työllisyyden parantaminen vaatii kestävää ja oikeudenmukaista politiikkaa. Tarvitsemme palveluja työttömille sekä lisää rahaa ja resursseja työvoimaviranomaisille. Työllisyydestä puhuttaessa meidän olisi kyettävä nykyistä paremmin löytämään yhteys työn, toimeentulon, verotuksen ja sosiaaliturvan välille.

Toivon, että seuraavalla hallituksella on edeltäjäänsä enemmän kokemusta, osaamista ja ymmärrystä työmarkkinoiden toiminnasta sekä kolmikantavalmistelun ja sopimusyhteiskunnan merkityksestä. Tarvitsemme avointa ja rakentavaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolien välillä riippumatta siitä, mitkä puolueet vaalien myötä hallituksessa istuvat. Meidän on pystyttävä vähentämään työelämän epävarmuuksia ja kyettävä luomaan myönteinen kuva työelämästä. Tämä on erityisen tärkeää nuorille.

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia ja yksittäisiä toimenpiteitä. Työllisyyden, talouskasvun ja tuottavuuden kohentamiseksi tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa sekä sosiaaliturva- ja perhevapaajärjestelmien sekä yhteistoimintalain uudistukset. Suuret välttämättömät uudistukset vaativat onnistuakseen hyvää ja luottamuksellista yhteistyötä hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä.

Ennustettavalla työmarkkinapolitiikalla ja yhdessä sopimalla tuemme työllisyysasteen nostamista ja työntekijöiden muutosturvaa siirtyä työstä ja ammatista toiseen.

STTK:n kansanedustajaehdokkaille tekemän kyselyn perusteella peräti 84 prosenttia vastaajista suhtautuu myönteisesti kolmikantaisen lainsäädäntövalmisteluun.

Kolmikanta ei ole itseisarvo. Se on väline saavuttaa pitkäjänteiset ja kestävät ratkaisut, vahvistaa sopimusyhteiskuntaa ja rakentaa tasapainoisia uudistuksia. Kolmikantavalmistelulle on annettava seuraavalla hallituskaudella nykyistä suurempi painoarvo.

Kolmikannassa kenelläkään ei ole veto-oikeutta valmistettaviin asioihin. On viisasta hyödyntää työmarkkinajärjestöjen – työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen – osaamista ja asiantuntemusta nykyistä paremmin. On myös viisasta varata lainsäädäntötyölle riittävästi aikaa ja riittävät resurssit. Olen varma, että hyvä yhteistyö sekä laadukas ja vaikuttava kolmikantavalmistelu edistävät myös työrauhaa.

Yleissitovuuden turvaaminen on keskeinen osa suomalaista sopimusjärjestelmää. Siitä me palkansaajapuolella pidämme kiinni jatkossakin.

Työelämä tarvitsee toki myös lisää paikallista sopimista. Kokemus on osoittanut, että paikallinen sopiminen onnistuu parhaiten työ- ja virkaehtosopimusten kautta, koska ne luovat pohjan tasapainoisille neuvottelusuhteille työpaikoilla.

Julkista keskustelua seuratessa tuntuu siltä, että kaikki suomalaisen työelämän ongelmat ratkeavat paikallista sopimusta lisäämällä. Eniten asiasta tuntuvat puhuvan he, jotka sitä ovat vähiten tehneet ja siitä vähiten tietävät.

Työelämä on jatkuvassa murroksessa ja työn luonne muuttuu. Edessämme on muutoksia, jotka vaikuttavat meihin jokaiseen tavalla tai toisella. Kannattaa ennen äänen antamista selvittää, mitä eri puolueet ja niiden ehdokkaat todella ajattelevat työelämän murroksesta, työn muuttumisesta sekä työelämän kehittämisestä ja työlainsäädännön uudistamisesta.

Helppoja ratkaisuja ei ole, mutta äänestäminen kannattaa aina – äänestämällä vaikutat muutoksen suuntaan, sisältöön ja vauhtiin!

Antti Palola

Antti Palola

Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt