Tietokirjailija ja toimittaja Pentti Perttula on julkaissut teoksen, jossa käsitellään nykyisten hävittäjien seuraajaehdokkaita. Viime kerralla prosessi käynnistettiin vuonna 1988 ja kolme vuotta myöhemmin pyydetiin tarjoukset 60 taistelukoneesta ja seitsemästä harjoituskoneesta.
Konevaihtoehdot olivat ruotsalainen JAS 39 Gripen, Venäjän MiG29, Ranskan Mirage 20005 sekä yhdysvaltalaiset F16 ja F/A18 Hornet -koneet. Ilmavoimat perehtyi koneisiin ja valinta nojasi ennen kaikkea teknisiin ja taloudellisiin seikkoihin. Kuten tunnettua, valituksi tuli Boeingin valmistama Hornet -hävittäjä. Hankinta päätettiin valtioneuvostossa. Ensimmäiset Hornetit luovutettiin Suomen ilmavoimille vuonna 1996.
Perttulan mukaan Hornet oli onnistunut ratkaisu. Kone on täyttänyt kaikki Ilmavoimien operatiiviset ja tekniset vaatimukset ja kustannukset ovat pysyneet ennakoiduissa raameissaan. Tiivistetysti voi todeta, että Suomella on ollut yksi Euroopan parhaista ja uskottavimmista hävittäjäpelotteista.
Pitkä prosessi
Syksyllä 2015 puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) valtuutti puolustusvoimat käynnistämään hankkeen, jonka tavoitteena on korvata Hornet kalusto vuoden 2030 loppuun mennessä. Päätös perustui hallitusohjelmaan.
Suunnitelmien mukaan uusia monitoimihävittäjiä alettaisiin toimittaa vuodesta 2025 lähtien. Hankkeesta käytetään lyhennettä HX, jossa Hkirjain viittaa korvattavaan konetyyppiin ja X sen seuraajaehdokkaaseen. Hävittäjähankinnan kustannusarvio liikkuu 7-10 miljardin euron välillä.
Huhtikuussa 2016 lähetettiin tietopyynnöt Ruotsiin, Britanniaan, Ranskaan ja Yhdysvaltoihin. Uusille koneille on useita erittäin kovia vaatimuksia, joista 30 vuoden suorituskyky on keskeisin. Vastausten analysointi kesti noin vuoden ja huhtikuussa 2018 puolustusvoimat lähetti alustavan tarjouspyynnön.
F-35
Yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistama F-35 on herättänyt maailmalla voimakkaita tunteita. Sen parikymmentävuotta kestäneen kehitysohjelman kustannukset ovat nousseet yli 400 miljardiin dollariin. Yksimoottorista viidennen sukupolven monitoimihävittäjää on moitittu hitaaksi moneen neljännen polven hävittäjään verrattuna. Hyviä puolia ovat häiveominaisuudet ja pitkä lentoaika ilman lisäpolttoainesäiliöitä.
F35:n tuotannon on sanottu jatkuvan 2040-luvun puoliväliin saakka. Yhdysvaltain suunnitelmissa F35 olisi käytössä peräti 2070luvulle ja toisi siten kiistatta parhaan vastineen sijoitukselle. Kone on tulossa monen Euroopan maan ilmavoimien käyttöön, esimerkiksi Tanska saa ensimmäiset F-35:t vuonna 2022.
Super Hornet
Yhdysvaltalaisen Boeing-yhtiön tarjouksena on F/A18E/F Super Hornet. Kyseessä on edeltäjästään kehitetty kaksimoottorinen neljännen sukupolven hävittäjä. Konetyypin kehittelytyö alkoi vuonna 1992 ja ensimmäinen prototyyppi lensi neljä vuotta myöhemmin. Yhdysvaltain merivoimien käytössä kone ollut vuodesta 2002 lähtien.
Suomen ilmavoimien taistelutapaan Super Hornet toisi vain vähän muutoksia. Erään asiantuntijan mukaan koneen hankkiminen olisi askel eteenpäin, muttei askel tulevaisuuteen. Nykytietojen mukaan Super Hornetin tuotantolinja olisi auki ainakin 2020-luvun loppuun.
Typhoon
Kolmen suuren eurooppalaisen aseteollisuusyhtiön Eurofighter Typhoon -hävittäjästä on todettu, että se ideoitiin 1980-luvulla, suunniteltiin 1990-luvulla ja rakennettiin 2000-luvulla. Palveluskäyttöön kaksimoottorinen hävittäjä otettiin 2000-luvun alkuvuosina. Se on Britannian, Saksan, Italian ja Espanjan ilmavoimien hävittäjäkaluston selkärankana ja Itävallan ainoa hävittäjäkonetyyppi.
Kone suunniteltiin alun perinkin päivitettäväksi, monilla uudistuksilla koneen operatiiviset käyttömahdollisuudet ovat parantuneet. Monitoimihävittäjäksi Typhoon kehitettiin vuonna 2014.
Rafale
Yksi syy Rafalen kehittämiseen oli Ranskan vetäytyminen yhteiseurooppalaisen hävittäjän kehittämistyöstä 1980-luvulla. Tämä selittää monia Typhoonin ja Rafalen yhtäläisyyksiä.
Ranskalaisen Dassault -yhtiön Rafale on valmistajan mukaan kustannustehokas ja monipuolinen hävittäjä ja sen on tarkoitus pysyä taistelukykyisenä 2060-luvulle saakka. Tarjoukseen kuuluu myös strategisen kumppanuusohjelma. Suomi saisi osallistua Rafalen kehitykseen ja sitä kautta kehittää hävittäjään itsenäisesti omia erityiskykyjä.
Ranskan merivoimissa vuonna 2004 käyttöön otettu Rafale on neljännen sukupolven hävittäjä, johon tosin on lisätty paljon uusia ominaisuuksia. Rafalen ansiona on myös, että se on ollut mukana taistelutoiminnassa kaikissa Ranskan operaatioissa. Koneen aseistuksen erikoisuutena ovat rakettimoottoreilla varustetut täsmäpommit.
Gripen
Ruotsalaisen Saabin ehdokas Suomen ilmavoimille on yksimoottorinen JAS39E Gripen, lyhennettynä Gripen E, joka teki ensilentonsa vuonna 2017. Neljännen sukupolven hävittäjäksi konetta pidetään hyvin modernina. Ruotsin ilmavoimien käyttöön Gripenin uusin malli tulee vuonna 2023 ja myös Brasilia on tilannut konetta 36 kappaletta.
Valmistajan mukaan Gripen on ihanteellinen maantietukikohtakäytössä ja optimoitu pohjoismaisiin koviin sääoloihin. Kaikista viidestä ehdokkaasta Gripen on pienin ja kevyin, joten polttoaineenkulutuskin jää pienimmäksi. Heikkoutena puolestaan on pieni asekuorma.
Pentti Perttula: Paras hävittäjä Suomelle. Hornetin seuraajaehdokkaat. 208 sivua. Docendo Oy.
Kirjoittanut: JARKKO KEMPPI
