Verkkouutiset

”Suomi ei ole varautunut kriisiin”

Ex-kansliapäällikön mukaan talouden kriisivalmius on nyt heikoimmalla tasolla vuosikymmeniin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen pitää Suomen taloudellista kriisivalmiutta hälyttävän heikkona.

Hän huomauttaa, että vuonna 2008 kärjistynyt finanssikriisi iski kuin kirkkaalta taivaalta.

– Kun se puhkesi, niin julkinen talous oli hyvin varautunut ylijäämineen kaikkineen. Nyt sellaista ei ole olemassa missään, Erkki Virtanen sanoo Verkkouutisille.

Pitkän virkamiesuran tehneellä Virtasella on kokemusta siitä, kuinka nopeasti valtiontalous voi syöksyä kriisitilanteessa. Hän toimi valtiovarainministeriön apulaisbudjettipäällikkönä ja myöhemmin budjettipäällikkönä 1990-laman vaikeimpina vuosina.

– Vielä [Paavo] Lipposen (sd.) ensimmäisen hallituksen aikanakin teimme aika huikeita säästöpäätöksiä, joiden kautta valtiontalouteen luotiin ylijäämää. Varauduimme tällä seuraaviin ongelmiin, Erkki Virtanen sanoo.

Jos vaikeuksiin ajaudutaan, voi edessä olla palveluiden karsinta tai vähintäänkin työnteon kannustimien kohentaminen. Ikääntymisen vuoksi työvoimasta poistuu joka vuosi ainakin 10 000 ihmistä enemmän kuin nuoria tulee tilalle.

– Se on pelkkää biologiaa. Ansiosidonnaisen porrastaminen ja työttömyysturvan poistaminen ovat olleet keskusteluissa. Sen verran tietoisuutta asiasta on, mutta on vaikea sanoa, johtaako pohdinta mihinkään, Virtanen toteaa.

Yli kolmen miljardin euron alijäämä

Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan julkisen talouden tasapainottaminen vuoteen 2023 mennessä vaatisi jopa 120 000 uutta työpaikkaa. Myös työllisyysaste tulisi nostaa 77 prosenttiin.

Jos hallitus epäonnistuu, tulee julkisen talouden alijäämä paisumaan 3,3 miljardiin euroon. Erkki Virtasen mukaan ongelman vakavuus ”on melkein ymmärretty, muttei kuitenkaan hyväksytty”.

– Tällaisista asioista keskustelu ei tuo poliitikoille pisteitä some-aikakaudella, Virtanen pohtii.

Erityisesti kuntien taloudellinen ahdinko on kärjistynyt viimeisen vuoden aikana. Sote-uudistuksen ja tehtävien siirron myötä kuntien verotuloista on putoamassa pois lähes puolet. Virtasen mukaan rajuun budjettimuutokseen sopeutuminen ei ole välttämättä kivutonta.

– Ongelma numero kaksi on se, että jos sote-alan kovat palkankorotuspaineet purkautuvat jollain lailla kuntien maksettavaksi, niin siitä seuraa valtava paine nostaa kuntaveroa, Erkki Virtanen sanoo.

– Kolmantena on ikuinen ongelma, jota moni ei huomaakaan. Moni hallitus toistelee, että pienituloisten verotusta kevennetään. Kaikki se tapahtuu kuntaverotuksen vähennyksiä korottamalla, mikä edelleen heikentää verotulojen pohjaa. Tilanne on aika haastava ja sotkuinen, Virtanen jatkaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)