Verkkouutiset

”Suomi ei ole enää lintukoto, johon kukaan ei tule”

Puolustusministerin mukaan tiedustelulainsäädännön tavoitteena on kaikkien suomalaisten turvallisuuden parantaminen.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Valtioneuvosto on hyväksynyt tänään tiedustelulait, ja ne on annettu eduskunnalle. Lait on valmisteltu kolmessa eri ministeriössä: sisä-, puolustus- ja oikeusministeriöissä.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) patistelivat eduskuntaa hyväksymään lait kiireellisinä.

Risikko perusteli kiirellisyyttä toimintaympäistön muutoksella.

– Me olemme jo nyt myöhässä. Koko ajan tapahtuu ympärillämme. Emme ole enää pussinperä tai lintukoto, johon kukaan ei tule, Risikko sanoi tiedotustilaisuudessa.

Risikon mukaan siviilitiedustelulain tavoitteena on saada suojelupoliisin tiedonhankinnan painopiste siirtymään nykyistä varhaisempaan vaiheeseen. Nykylain mukaan pelkkään uhkaan perustuva tiedonhankinta ei ole mahdollista. Puuttua voidaan ainoastaan, jos kyseessä on rikos tai sen suunnittelu.

Siiviilitiedustelulain avulla voitaisiin hankkia tietoa terrorismista, ulkomaalaisesta tiedustelutoiminnasta, suuren ihmismäärän henkeä tai yhteiskuntaa uhkaavasta toiminnasta tai järjestäytyneestä toiminnasta.

Toimintaympäristö muuttunut nopeasti

Sotilastiedustelua koskevaa lainsäädäntöä puolestaan ei ole olemassa. Sotilastiedustelulla hankittaisiin tietoa koti- ja ulkomailta.

Puolustusministeri Niinistö sanoi pitävänsä välttämättömänä, että tiedustelulainsäädäntö saadaan mahdollisimman pian voimaan. Hänen mukaansa Krimin valtauksesta tai oikeastaan jo Georgian sodasta alkanut toimintaympäristön muutos on ollut nopea.

Niinistön mukaan tiedustelulainsäädännön ainoana tavoitteena on kaikkien suomalaisten turvallisuuden parantaminen.

– Jos laki on niin erinomainen, eiköhän ole syytä saattaa se voimaan niin nopeasti kuin mahdollista, Niinistö totesi.

Laajat toimivaltuudet voisi olla käytössä jo tänä vuonna

Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan perustuslain muutos ei mahdollistaisi massavalvontaa. Häkkäsen mukaan jos yksityisen viestin suojaan eli kansalaisten perusoikeuksiin tehdään rajauksia, se edellyttää tehokasta valvontajärjestelmää. Lakiin onkin rakennettu parlamentaarinen valvontaelin ja lisäksi laillisuusvalvontaa harjoittaa tiedusteluvaltuutettu, jolla on laajat keinot ja valtuudet puuttua lainvastaisuuksiin.

Häkkänen sanoi haluavansa jättää perustuslakivaliokunnalle toimivallan arvioida kiireellistä menettelyä.

– Uskon, että laajasti on poliittisessa kentässä ymmärrystä, Häkkänen sanoi.

Jos kiireellinen menettely hyväksytään, nykyistä laajemmat toimivaltuudet voisivat Häkkäsen mukaan olla käytössä jo tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa.

Perustuslain muuttaminen käsitellään eduskunnassa yleensä niin sanotussa normaalissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä eli hyväksyy sen yksinkertaisella enemmistöllä lepäämään seuraavien eduskuntavaalien yli. Vaalien jälkeen lakiehdotus pitää hyväksyä asiasisällöltään muuttamattomana määräenemmistöllä eli 2/3 enemmistöllä.

Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei tarvitse jättää lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)