Euroopan komission linjauksen mukaan Euroopan tulevaisuudelle ja kilpailukyvylle keskeistä on elinkeinoelämä, joka kukoistaa hyvien liikenneyhteyksien vallitessa. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN

Pirkko Vihko: Suomi ei hyödynnä riittävästi EU-rahoitusta

Suomi ei ole hyödyntänyt riittävästi EU:n ohjelmia

EU-päätöksenteon tunnetuin osa ovat direktiivit, asetukset ja päätökset. Toinen tunnettu tosiasia on, että EU:lle on maksettava jäsenmaksuja. EU kuitenkin edistää unionin poliittisia päämääriä monin keinoin. Näihin kuuluvat lainsäädännön lisäksi EU:n rahoitusohjelmat unionin poliittisia päämääriä tukeville hankkeille. Erilaisia ohjelmia ja ns. rahoitusvälineitä on yli 50.

Keskeisiä rahoitusohjelmia  ovat muun muassa tieverkkoja tukeva Verkkojen Eurooppa -väline (Connecting Europe Facility (CEF), Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), Euroopan sosiaalirahasto+ (ESR+), joka on pääasiallinen ihmisiin investoinnin rahoitusinstrumentti, Digitaalinen Eurooppa (Digital Europe), tiede- ja innovaatio-ohjelma Euroopan Horisontti 2021-2027 (Horizon Europe), joka on jatkoa Horisontti 2020-ohjelmalle.

Rahoitusohjelmien tavoitteena on lisätä EU:n turvallisuutta ja vakautta merkittävillä tulevaisuuteen katsovilla hankkeilla. Näistä rahoitusohjelmista haetaan suuria  rahasummia, ei pieniä apurahoja.

Euroopan komission linjauksen mukaan Euroopan tulevaisuudelle ja kilpailukyvylle keskeistä on elinkeinoelämä, joka kukoistaa hyvien liikenneyhteyksien vallitessa. Tehokas infrastruktuuri on välttämätön liiketoiminnan laajenemiselle ja ratkaisee useat kuluttajien valinnat. Komissio onkin ottanut tavoitteeksi kattavan liikenneverkoston luomisen Eurooppaan niin tie-, raide-, vesi- kuin lentoliikenteessäkin.

Politiikka on määritelty ns. TEN-T-politiikassa, joka tarkoittaa Euroopan laajuista liikenneverkkoa (Trans-European network). Liikenneyhteydet on siinä jaettu kahteen tasoon – kattavaan verkkoon ja kaikkein tärkeimpien yhteyksien muodostamaan ydinverkkoon. Vuoteen 2020 mennessä Eurooppaan tulisi olla rakennettuna yhdeksän ydinverkkokäytävää (eli tärkeimmät yhteydet). Rahoitusta on jo tähän mennessä voinut hakea useista ohjelmista, kuten Verkkojen Eurooppa- ja ESIR-ohjelmista. Nyt työstetään jatkosuunnitelmia, joilla määritellään työn tavoitteet vuoteen 2030.

Suomalainen joutuu kuitenkin yllättymään, kun alkaa tutkia liikenteestä vastaavan Euroopan komission pääosaston, DG MOVEn, verkkosivuja. Suomi nimittäin katkaistaan kehä III:n ulkopuolelta. Tämä on varsin huolestuttavaa. Kehä kolmosen ulkopuolelle ei vie ainoatakaan ydinverkkokäytävää.

Jakolinja eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä on ollut jo pitkään tiedossa, mutta sen lisäksi lännen ja idän välille on repeämässä kuilu. Syntyvyyden lasku ja työikäisten poismuutto Itä-Suomesta on paljon oletettua nopeampaa. Väitettä idän ja lännen välisestä erosta tukee myös Elinkeinoelämän keskusliiton tuore Kuntaranking -tutkimus, jossa on arvioitu yritysten näkökulmasta Suomen vetovoimaisimmat alueet. Siinäkin Itä-Suomi häviää houkuttelevuudessa Länsi-Suomelle, samoin Pohjois-Suomi Etelä-Suomelle. EK:n tutkimuksen mukaan liikenneyhteydet selittävät tilannetta.

Euroopan unionin tärkeimpiä tavoitteita on alueiden yhdentyminen ja lähentyminen. Kun alueet ovat paremmin sidoksissa toisiinsa ja vastaavat kehitystasolta toisiaan, niiden vakaus kasvaa tai säilyy entisellään ja alueiden täyttä potentiaalia voidaan hyödyntää. Suomen liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut asetuksen maanteiden ja rautateiden runkoverkostosta ja niiden palvelutasosta. Aiemmin mainitut ydinverkkokäytävät on puolestaan määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston Verkkojen Eurooppaa (CEF) koskevan asetuksen liitteessä.

Merkittävä osa Itä- ja Pohjois-Suomea on jäänyt korkeimman palvelutason ulkopuolelle Suomen asetuksessa ja kokonaan pois EU:n kartalta. Tämä vaikeuttaa EU-tuen saamista entisestään, koska Verkkojen Eurooppaa koskevassa asetuksessa on määrätty, että rahoituksessa priorisoidaan kattavaa verkkoa ja ydinverkkoa. Nykyinen Suomen oma liikennepolitiikka ja Suomen EU:ssa hyväksymä liikennepolitiikka siis toimivat keskeisiä EU:n arvoja vastaan erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen osalta. Niissä ei huomioida alueiden yhdenvertaista saavutettavuutta.

Tulevalla Euroopan parlamentin kaudella useat näistä ohjelmista määritellään uudelleen. Silloin sekä Suomen hallituksen, eduskunnan että suomalaisten europarlamentaarikkojen on syytä olla hereillä. Ydinverkkokäytäviä olisi tarkistettava koko Suomen osalta. Itse kannan erityistä huolta tilanteesta, jossa Suomi on repeämässä kahtia paitsi pohjoisen ja etelän, myös idän ja lännen välillä.

Itse tunnen parhaiten Euroopan tiedeneuvoston (ERC) tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmat, joiden asiantuntijana ja arvioijana olen toiminut yli 10 vuotta. Suomi ei ole hyödyntänyt riittävästi näitä ohjelmia. Jäämme rahoituksessa alle keskitason. Euroopan Horisontti-rahoitusohjelma 2021-2027 tulee sisältämään mm. tiede- ja innovaatiorahoituksen, yritysten tutkimusrahoituksen, globaalit haasteet. ERCn rinnalle tulee Euroopan innovaationeuvosto (EIC) nopeuttamaan tieteellisten tulosten tuotteistamista. Sielläkin pitää olla aktiivinen.

Näillä esimerkeillä haluan herätellä suomalaisia horroksesta. EU:n rahoitusohjelmat ovat EU:n politiikkaa. Siinä pitää olla mukana. Se on meidänkin etu.

 

 

Pirkko Vihko

professori, lääkäri

Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoitusarvioija (ent.)

Pirkko Vihko

Pirkko Vihko

Pirkko Vihko on professori ja työterveyshuollon erikoislääkäri.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt