Suomi on maailman onnellisin maa. Suomi myös tuottaa kokoonsa nähden eniten hyvää ihmiskunnalle ja Suomi on yksi maailman innovatiivisimpia maita, kertovat erilaiset kansainväliset tutkimukset. Suomi on kärjessä valtavan monessa tutkimuksessa, kun maatamme vertaillaan muihin maihin. Suomeen ja suomalaisiin luotetaan ja brändimme on kunnossa.
Suomea ja suomalaisten yritysten osaamista ja teknologioita tarvitaan monissa maailman maissa. Suomalaisilla yrityksillä on tarjota paljon ratkaisuja moniin maailman haasteisiin. Esimerkkejä ja menestystarinoita riittää niin vähähiilisyyden, kiertotalouden, biotalouden, vesiosaamisen kuin terveysteknologian ja laajemmin digitalisuuden sektoreilla.
Suomalaisyritykset ovat osoittaneet, että ne kykenevät tarjoamaan innovatiivisia ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, mutta silti suomalaisyrityksiä on maailmalla vähän, aivan liian vähän. Suomi ei elä viennistä, mutta tarvitsee kipeästi lisää vientiä. Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 35 prosenttia, se voisi olla paljon enemmän kuten naapurimaassa Ruotsissa, jossa viennin osuus bruttokansantuotteesta on lähes tuplasti suurempi.
Suomen vienti on harvojen yritysten harteilla. Sadan suurimman suomalaisen yrityksen osuus viennistä on lähes 70 prosenttia. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Suomen viennistä on kasvussa, mutta se on selkeästi alhaisempi kuin naapurimaissamme Ruotsissa tai Virossa. Suomessa on noin 20 000 vientiyritystä. Alhainen kansainvälisen liiketoiminnan taso on myös este yritysten kasvulle ja menestykselle. Kasvun rajat tulevat monella toimialalla Suomen rajojen sisällä nopeasti vastaan. Yhä useammalle yritykselle kansainvälistyminen on välttämätöntä selviytymiselle.
Ruotsissa pk-yritysten osuus viennistä on 2000-luvulla kolminkertaistunut. Saksassa on panostettu siihen, että yritykset kasvavat ja maahan syntyy lisää vahvoja keskisuuria vientiyrityksiä. Suomessakaan kansainvälistyminen ja kasvu ei jää kiinni palvelujen ja tuen puutteesta. Team Finlandin ja Business Finlandin monipuoliset palvelut auttavat yrityksiä maailmalle ja pärjäämään siellä. Palvelua on tarjolla rahoituksesta markkinatietoon, paikallisiin kontakteihin sekä veturiyritysten vetoapuun. Myös kauppayhdistykset ja monet kauppakamarit maailmalla osana TF-verkostoa tarjoavat konkreettista apua ja jakavat tietoa kohdemaan markkinoista. Yhä useamman yrityksen toivoisikin rohkeasti tarttuvan tarjolla olevaan tukeen ja uusiin valtaviin bisnesmahdollisuuksiin maailmalla.
Suomalaisessa päätöksenteossa sivuutetaan usein yrittäjyyden ja omistajuuden merkitys maamme hyvinvoinnille ja menestykselle. Suomalaiset yritykset kaipaavatkin tervettä, ennakoitavaa kotimaista liiketoimintaympäristöä, jossa voi luottaa siihen, että yrittäjien ja elinkeinoelämän osaajien osaamista ja kokemusta arvostetaan. Poliittisilta päättäjiltä odotetaan kipeästi myös kilpailukykyä vahvistavia toimia mm paikallisen sopimisen lisäämiseksi. Se on erityisen tärkeää nyt, kun kilpailu maailmalla elvytystoimien myötä kovenee ja protektionismi vahvistuu monissa maissa. Suomen kärkisijaa maailman innovatiivisimpien maiden joukossa on myös puolustettava vahvoin t&k-resurssein.
Suomi ei elä viennistä, mutta paljon on omin päätöksin tehtävissä, jotta viennin osuus tulevan hyvinvoinnin rakentamisessa on nykyistä suurempi. Velkaantuva ja ikääntyvä Suomi tarvitsee nyt reippaita toimia, jotka kannustavat yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen.
