Suomi avaa huoltovarmuusvarastot suojavarusteiden riittävyyden varmistamiseksi. Asiasta kertoi Ylen A-studiossa sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee.
Sillanaukeen mukaan kyseessä on historiallinen päätös. Huoltovarmuusvarastojen avaamisen taustalla on sairaaloista kantautuneet vaikeudet hankkia suojaimia koronavirusepidemian vuoksi. Muun muassa Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS kertoi viime viikolla, että hengityssuojaimista on paikoin jopa pulaa.
– Tämä päivä on historiallinen päivä. Tämä määräys on annettu ja sosiaali- ja terveysministeriön määräys tarvitaan siihen, että nämä huoltovarmuusvarastot aukeavat. Nyt ne rekat lähtevät liikkeelle, Sillanaukee sanoi.
– Se tarkoittaa, jos lukumäärissä katsotaan, niin miljoonia kirurgisia suojaimia, maskeja ja satojatuhansia hengityssuojaimia on nyt sitten käytössä. Eivät ne tule loppumaan.
Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtajan Ilona Lundström kertoo Ilta-Sanomille avaamisen olevan hyvin poikkeuksellista. Varmuusvarastojen tarkka sisältö ei ole julkista tietoa, mutta niiden kerrotaan sisältävän muun muassa terveydenhuollon osalta lääkkeitä ja lääkintämateriaaleja, energiatuotannon osalta tuontipolttoaineita ja elintarvikehuollon osalta leipä- ja siemenviljaa sekä kasvipohjaista valkuaista.
Varastoissa on leipäviljaa noin puolen vuoden normaalikulutusta vastaava määrä. Lisäksi varastoissa on maatalouden osalta alkutuotantoa varmistavia siemeniä, rehuvalkuaista ja muita välttämättömiä tuotantopanoksia.
Ulkomaisen energian saantihäiriöiden ja kansainvälisten sopimusvelvotteiden täyttämiseksi myös varmuusvarastoissa on myös polttoainetta keskimäärin noin viideksi kuukaudeksi. Myös turvetta varastoidaan. Varastoissa on lisäksi sodan ajan kulutusmateriaalien, kuten ruudin ja ampumatarvikkeiden tuotantokapasiteettia sekä välttämättömiä maanpuolustusta tukevia varmuusvarastoja.
Huoltovarmuuskeskuksen mukaan huoltovarmuuden keinovalikoimaa kehitetään jatkuvasti. Tämä johtuu siitä, että Suomen kansantalous on yhä tiiviimmin integroitunut kansainväliseen talouteen, ja häiriöt kansainvälisillä markkinoilla voivat uhata Suomen huoltovarmuutta.
2000-luvulla materiaalisen varautumisen rinnalle on noussut muun muassa kriittistä tuotantoa ja järjestelmiä ylläpitävien organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen, jatkuvuudenhallinta.
