Suomesta piraattipalvelujen turvasatama? Nettilataamisesta riideltiin eduskunnassa

Kansalaisaloitteen alullepanijat haluavat laittaa stopin kansalaisten kohtaamille ”oikeusmurhille” ja yksityishenkilöiden ”jahtaamiselle”.

Eduskunnan sivistysvaliokunta keskusteli tiistaina Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteesta. Toinen eduskuntaan tuotu kansalaisaloite keräsi vajaat 52 000 kannatusilmoitusta.

Aloitteen vastustajien mukaan kansalaisaloitteella muun muassa helpotetaan piratismia ja poljetaan kotimaisten kulttuurin tuottajien tekijänoikeuksia.

Julkisessa kuulemisessa valiokunta kuuli Avoin ministeriö ry:n puheenjohtaja Joonas Pekkasta sekä teknologiaoikeuden tohtori Ville Oksasta. Vastapuolta edustivat johtaja Satu Kangas Viestinnän keskusliitosta sekä projektinjohtaja Lauri Kaira Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty ry:stä. Ennakkotiedoista poiketen kansalaisaloitteen kenties nimekkäin tukija, elokuvaohjaaja Timo Vuorensola ei ollut läsnä kuulemisessa.

Ristiriitaisuuksia

Kaira ja Kangas arvostelivat voimakkaasti kansalaisaloitteen viestintää, joka heidän mukaansa oli ristiriidassa sen sisällön kanssa. Asian puimiseen käytettiin paljon aikaa, sillä kansanedustajat olivat pitkälti samoilla linjoilla.

– Tässä on vähän ristiriitaisuuksia johdannon ja varsinaisen esitysten osalta, muun muassa Pauliina Viitamies (sd.) totesi.

SDP:n Tuula Peltonen epäili, että aloitteen allekirjoittajia johdettiin tarkoituksella harhaan.

Aloitteen tekijät myönsivät, että aloitteen johdannossa on harhaanjohtava kirjoitusvirhe, jossa termit ”lataaminen” ja ”jakaminen” sekoittuvat. He kuitenkin kehottivat lukemaan pykälätekstejä johdannon sijaan. Joonas Pekkasen mukaan kampanjassa ei ole tarkoituksellisesti käytetty harhaanjohtavaa markkinointia.

Piraattipalveluiden turvasatama?

Aloite ajaa muun muassa pienimuotoisten tekijänoikeusrikkomusten rinnastamista rangaistusasteikoltaan näpistykseen, josta seuraisi enimmillään sakkoa.

– Kuten tunnettu Chisu-gate osoitti, niin yhdenkin kappaleen lataaminen vertaisverkosta, eli käytännössä lähtökohtaisesti aina jakaen sitä eteenpäin, täyttää nykyisellään tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkistön ja mahdollistaa siten yleisesti yliampuvina pidetyt pakkokeinot kuten kotietsinnät ja takavarikot, Joonas Pekkanen totesi.

Aloitteen puolustajien mukaan Suomesta ei siis tulisi ”piraattipalvelujen turvasatamaa”, sillä tiedostojen jakamisesta aiheutuva taloudellinen hyötyminen olisi jatkossakin kriminalisoitua.

– Jos henkilö saa esimerkiksi mainostuloja tai vastaavia näistä palveluista – heti kun raha liikkuu tälle henkilölle päin – jos se on kaupallista toimintaa, tai niin laajamittaista että se aiheuttaisi havaittavissa olevaa haittaa markkinoille, Oksanen avasi sitä, mihin raja allekirjoittajien mielestä tulisi vetää.

Viestinnän keskusliiton Satu Kankaan mukaan kansalaisaloite ”ei ole lähelläkään toteuttamiskelpoista” ja se tulisi hylätä. Esimerkiksi aloitteen vaikutusarviot ovat hänen mukaansa puutteellisia.

Lyhty ry:n Lauri Kairan mukaan tekijänoikeuksilla on iso vaikutus kotimaisiin työpaikkoihin. Hänen mukaansa 4,6 prosenttia niistä ”perustuu tekijänoikeuksiin”. Tämä on toiseksi eniten EU-maista.

– Tämä on poliittinen puheenvuoro, mutta yritämme käsitellä sitä kuten lakiesitystä, Kaira kritisoi aloitetta.

Valiokunnan jäsen Silvia Modig painotti keskustelussa, että osapuolten olisi päästävä tekijänoikeuksien uudistamisessa lähemmäs toisiaan.

– Tärkeintä mitä meidän tulee nyt tehdä, jotta saamme järkeä tekijänoikeuslakiin on, että pitää lopettaa vastakkainasettelu, Modig totesi.

Lakipaketti luvassa

Kansalaisaloitteen käsittelyä valiokunnassa monimutkaistaa se, että opetus- ja kulttuuriministeriössä on parhaillaan valmisteltavana tekijänoikeuksia koskeva lakipaketti. Lakiesityksen lausuntokierros on ohi, ja hallituksen esitys on tulossa eduskuntaan vielä ennen eduskunnan kesätaukoa.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon (kok.) mukaan kansalaisaloite käsitellään asianmukaisesti, mutta erillään hallituksen tulevasta esityksestä. Valiokunta voi tehdä kansalaisaloitteen pohjalta mietinnön, mikä tarkoittaa asian viemistä täysistunnon äänestykseen. Mietintö voi olla joko hyväksyvä tai hylkäävä.

– Sitä ei ole vielä päätetty, että miten jatketaan. Varmasti joitain asiantuntijakuulemisia vielä järjestetään, Vahasalo sanoo Verkkouutisille.

Julkisen kuulemisen perusteella suurin osa valiokunnan jäsenistä vastustaa kansalaisaloitetta. Vahasalo ei halua arvioida, millaisen kannan valiokunta ottaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt