Toisen maailmansodan aikaisesta miehitetystä Puolasta lähetetyt kirjeet paljastavat suomalaiset pakettikampanjat, joilla autettiin getoissa olleita sukulaisia.
Kampanjoista kehittyi eräissä tapauksissa laajat verkostot. Niillä toimitettiin vaatteita ja muuta apua jonkin verran myös keskitysleireille ja piilossa olleille juutalaisille.
Helsingin juutalaisen seurakunnan Hakehila-lehti on julkaissut tiedoista tutkija Simo Muirin artikkelin, joka alun perin ilmestyi tässä blogissa.
Sensuurista huolimatta perheet saattoivat puhua paketeista ja rahasta melko avoimesti. Perhearkistojen löytäminen luo uutta valoa holokaustin historiaan.
– Lisäksi kirjeiden löytäminen kiistää yleiset uskomukset siitä, että Suomen juutalainen yhteisö ei olisi tiennyt meneillään olevasta kansanmurhasta, Simo Muir kirjoittaa.
– Yhteyden ylläpitämisen ja perheiden moraalin kohottamisen ohella paketit toivat helpotusta heidän päivittäiseen kamppailuunsa vaikeissa olosuhteissa ja joissakin tapauksissa edesauttoivat heidän selviytymistään.
Muir on tarkastellut lähemmin Blaugrundin perheen pakettikampanjaa. Helsingin merkittäviin kauppiaisiin kuulunut Bernhard Blaugrund lähetti perheenjäsenilleen Puolaan ”avoimia kirjeitä” tai postikortteja. Sodan puhkeamisen jälkeen ne muuttuivat avunpyynnöiksi, joihin Blaugrund saattoi vastata vain lähettämällä käytettyjä vaatteita. Ne olivat ainoa hyödyke, joita saattoi sodan aikana lähettää.
Getoista vaatteita saatettiin lähettää myös eteenpäin keskitysleireille. Tammikuun 1943 jälkeen ainoa jäljellä ollut vastaanottaja oli Blanka Blaugrund, jonka poika Abraham Blaugrund on kuvaillut Helsingistä saatujen vaatteiden olleen heidän piilossa selviytymiselleen elintärkeitä.
Bernhard Blaugrundin 23 läheisestä perheenjäsenestä 18 menehtyi holokaustissa.
