Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tutkijat ovat tehneet selvityksen suomalaisista zombi-yrityksistä.
Viime vuosikymmenten tuottavuuskasvun hidastumiseen OECD-maissa on etsitty syitä kasvaneesta tuottavuuden eriytymisestä ja hidastuneesta yritysdynamiikasta. Huomio on suuntautunut heikosti kannattaviin, niin sanottuihin zombi-yrityksiin ja niiden markkinoita tukahduttaviin vaikutuksiin.
Yrityskuoleman partaalla roikkuvien yritysten arvioidaan voivan estää muiden yritysten markkinoille tuloa sekä toimialan investointeja ja kasvua.
Zombi-yrityksinä pidetään yleensä vähintään 10-vuotiaita yrityksiä, joiden liiketuloksen suhde korkokuluihin on kolmena peräkkäisenä vuotena alle yhden.
Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tutkijat tarkastelivat myös nuorempia zombeja, mutta jakoivat yritykset kasvaviin ja supistuviin.
Yritysten lukumäärällä mitattuna zombi-yritysten osuus on Suomessa kasvanut 2000-luvulla noin kolme prosenttiyksikköä sekä teollisuudessa että yksityisissä palveluissa. Korkeimmillaan zombi-yritysten osuus työllisyydestä on ollut 18 prosenttia teollisuudessa ja palvelusektorilla lähes 10 prosenttia. Viime vuosina zombien osuudet ovat kuitenkin olleet laskussa.
Suomessa zombi-ilmiö ei näytä tutkijoiden mielestä niin pahalta kuin voisi muiden maiden tulosten perusteella aavistella. Selvityksen mukaan suomalaiset zombit ovat etupäässä yrityksiä, joilla on vain tilapäisesti alhaiset tuotot korkomenoihin nähden.
Kolmasosa zombeista on kasvavia yrityksiä. Lisäksi kaksi kolmesta toipuu zombi-statuksesta terveeksi toimintaansa jatkavaksi yritykseksi. Vain kolmasosa lopettaa toimintansa.
Matalien korkojen on tutkijoiden mukaan nähty olevan yhteydessä heikosti kannattavien yritysten määrän lisääntymiseen. Matalien korkojen yhteys zombien määrään ei heidän mielestään kuitenkaan ole niin selkeä kuin voisi luulla. Tällöin yritysten korkomenot ovat alhaisemmat, mikä edesauttaa toiminnan jatkamista, mutta toisaalta myöskään zombi-määritelmä ei välttämättä enää täyty.
Matalien korkojen aikana velanotto on ollut helpompaa talouden heikentyessä, mikä tutkijoiden mukaan näkyy erityisesti zombien poistumisen lykkääntymisenä, mutta myös uusien zombi-yritysten osuuksissa. Toisaalta zombi-yritykset ainakin Suomessa maksavat korkeampia korkoja kuin muut yritykset.
Heikosti kannattavien yritysten osuuteen näyttäisivät tutkijoiden mukaan vaikuttavan ennen kaikkea suhdannetekijät. Suomen osalta ilmiö vaikuttaa ennemmin tilapäiseltä kuin pysyvältä.
Selvityksen tehneistä tutkijoista Satu Nurmi työskentelee Tilastokeskuksen tutkijapalveluissa tutkimuspäällikkönä. Juuso Vanhala on vanhempi neuvonantaja Suomen Pankissa. Matti Virén on emeritusprofessori Turun yliopistossa ja konsultti Suomen Pankissa.
