Tyhjillään olevien asuntojen määrän kasvussa on Tilastokeskuksen päällikön mukaan kyse moninaisista ilmiöistä. LEHTIKUVA / TEEMU SALONEN

Yhä enemmän tyhjillään olevia asuntoja – ”hälyttäviä merkkejä”

Tilastokeskuksen ryhmäpäällikön mukaan tyhjiä asuntoja ei ole enää vain syrjäseuduilla.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tyhjiä asuntojen määrä on lähes kaksinkertaistunut tätä edeltävään kymmeneen vuoteen verrattuna, ja tyhjien asuntojen osuus koko asuntokannasta on kasvanut selvästi.

Tilastokeskuksen asumisen ja rakentamisen tilastoja tuottavan ryhmän ryhmäpäällikkö Paula Paavilaisen mukaan syyt tyhjien asuntojen taustalla ovat moninaiset ja alueittaiset erot huomattavan suuria.

Eniten tyhjillään on hänen mukaansa kerrostaloja. Vuoden 2019 lopussa oli yhteensä 1 345 kerrostaloa, joissa ei väestötietojen mukaan asunut ketään.

− Näissäkin saattaa osin olla kyse asuntovarallisuudesta, jolla ei enää ole juurikaan arvoa omistajalleen. Sen sijaan kuluja niistä kertyy esimerkiksi kiinteistöveron, lämmityksen ja muiden ylläpitokustannusten myötä, Paula Paavilainen kirjoittaa blogissaan.

Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot -tilasto kuvaa olemassa olevaa asuntokantaa, asuntojen lukumäärää, asuntokuntien lukumäärää ja asuntokuntien ja asuntoväestön asuinoloja vuoden viimeisenä päivänä. Tilasto perustuu useisiin eri hallinnollisiin rekisteritietoihin. Tästä syystä lukujen taustalta voi löytyä erilaisia ilmiöitä, myös alueellisesti, jotka samalla vaikeuttavat tiedon tulkintaa.

− Esimerkiksi vuoden lopussa valmistuneisiin rakennuksiin ei välttämättä ole kukaan vielä ehtinyt muuttamaan, ja siksi ne ovat tyhjillään rekisteröintihetkellä. Tyhjät asunnot voivat olla myös kakkosasuntoja. Näille löytyy tilastosta oma luokka, mutta sekoittumista tyhjiin asuntoihin tapahtuu siitä huolimatta, Paavilainen kertoo.

Taustalta voi hänen mukaansa löytyä erilaisia syitä, kuten asunnon Airbnb-käyttö tai sukulaisten käyttämät asunnot sekä sukulaisriitojen takia tyhjillään olevat asunnot. Kyse voi olla myös vuokra-asunnosta, johon ei ole löytynyt heti asukasta vuokralaisen vaihtuessa.

Kaksi vuosikymmentä korostuu

Tyhjillään olevien asuntojen määrä kasvoi voimakkaasti etenkin kahdella eri vuosikymmenellä: 1970- ja 2010-luvun kerrostaloissa.

Kerrostaloasuntoja on rakennettu eniten 1970-luvulla: yli 336 000 asuntoa, joista vuoden 2019 lopussa oli tyhjillään 42 000 asuntoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tyhjillään olevien asuntojen määrä 70-luvulla rakennetuista kerrostaloista on noussut puolella. Tämä tarkoittaa lähes 14 000 tyhjän asunnon lisäystä.

Vastaavasti 2010-luvulla rakennetuista kerrostaloasunnoista oli vuoden 2019 lopussa tyhjillään noin 25 000 asuntoa, tämä vastaa 12 prosenttia kyseisen vuosikymmenen asuntokannasta.

− Osaa näistä tyhjistä asunnoista selittänee uudistuotanto – osaan asunnoista ei siis ole vielä löytynyt uusia asukkaita, Paavilainen arvioi.

Asuntokannan uusiin asuntoihin sisältyy myös ”haamuasuntoja”. Tämä tarkoittaa sitä, että porras- ja osoitenumerot voivat mennä uusiksi rakennushankkeen aikana, jolloin rakennuksen valmistuttua kaikki muutokset eivät välttämättä päädy rekisteriin.

Tyhjien kerrostaloasuntojen osuus kunnan kerrostaloasuntokannasta on Paavilaisen mukaan monessa kunnassa merkittävä.

− Joukossa on sellaisia kaupunkeja kuin Hanko, jonka kohdalla herää erityisesti kysymys kakkosasunnon tai matkailun merkityksestä asunnon tyhjänä olon taustalla.

Yli 40 prosentin osuus löytyy kunnista, joissa kerrostaloasuntokanta on lähtökohtaisesti hyvin pieni.

Mänttä-Vilppulassa, Kurikassa tai Raahessa tyhjien kerrostaloasuntojen osuus kunnan asuntokannasta on jopa 28 prosenttia.

Jämsässä ja Lieksassa vastaava osuus on neljännes ja Varkaudessa noin viidennes. Asuntojen kiertonopeus niissä kertoo hiljaisesta asuntokaupasta. Kurikassa kerrostaloasuntojen kiertonopeus on alle prosentin, Raahessa 1,8 prosenttia ja sekä Lieksassa että Varkaudessa hieman päälle kaksi prosenttia vuoden 2019 kerrostaloasuntokannasta.

Isokin ongelma?

− Tyhjien asuntojen määrän kehityksestä voidaan todeta ainakin se, että se kätkee sisälleen monia erilaisia asuntomarkkinoiden ilmiöitä, Paavilainen sanoo.

− Viime vuosien kehityssuunta on kuitenkin selvä: Suomen asuntomarkkinassa tai sen osassa on hälyttäviä merkkejä, kun tyhjien asuntojen määrä ja osuus asuntokannasta on näinkin suurta. Etenkin kun kyse ei ole enää pelkästään syrjäisistä alueista, vaan myös keskisuurissa kaupungeissa on paljon asuntoja, jotka eivät syystä tai toisesta ole käytössä ja joiden markkinakehitys ei muidenkaan mittareiden mukaan näytä kovin valoisilta, hän lisää.

Uusien asuntojen tyhjilleen jäämistä selittää eri tekijät kuin 1970-luvun tyhjiksi jäänyttä asuntokantaa.

− Ilman asukkaita jäänyt, huonosti kysyntään vastaava uudistuotanto on ongelmallista rakennuttajalle ja vanhempi asuntokanta todennäköisesti ennemminkin kotitalouksille, Paavilainen arvioi.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt