X
SULJE MAINOS
Lääkehaitat ovat kirjoittajan mukaan yksilölle ja yhteiskunnalle suuri ongelma. LEHTIKUVA / MARJA AIRIO

Touko Aalto: Suomessa vallitsee lääkekaaos

Ikäihmisten lääkehoito on kirjoittajan mukaan hälyttävän turvatonta.

Oulun yliopistossa tehdyn väitöskirjan mukaan jopa neljännes ikääntyneiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä johtuu lääkehaitoista. Lääkehaitoilla tarkoitetaan lääkkeisiin liittyviä haittatapahtumia, kuten lääkkeiden haittavaikutuksia sekä virheitä lääkkeiden määräämisessä, jakamisessa tai annostelussa.

Lääkehaitat niin yksilölle kuin myös yhteiskunnalle ovat suuri ongelma. Kysymys on sekä kansantaloudesta että kansanterveydestä ja ennen kaikkea ihmisten asianmukaisesta ja hyvästä hoidosta sekä lääkitysturvallisuudesta.

Talous ja terveys kulkevat myös väestötasolla vahvasti käsi kädessä ja tulevien aluevaltuustojen yksi suurimpia haasteita tulee olemaan sopeutuminen väestöllisen huoltosuhteen heikkenemiseen ja terveydenhuollon menojen kasvuun. Kun tähän yhdistetään vielä pandemian aiheuttaman hoivavelan umpeen kurominen, kyse on myös mitä suurimmassa määrin talousvaaleista. Ratkaisuja tuleviin haasteisiin haetaan hyvinvointialueiden palvelustrategiasta, jossa määritellään paitsi yleiset tavoitteet, myös konkreettisia asioita, kuten palveluverkko, palvelulupaus sekä linjataan yhteistyötavat yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Suomessa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa merkittävästi lähitulevaisuudessa ja tavoitteena on kattaa lisääntyvä palveluntarve avohoidon palveluin. Avohoidossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia, monisairaita ja monilääkittyjä iäkkäitä ja heitä hoidetaan niukoin resurssein.  Iäkkäät potilaat ovat erityisen alttiita sekä lääkehaitoille että lääkehoidossa tapahtuville virheille. Tutkimusnäytön perusteella näyttää siltä, että mitä hauraampia ja huonokuntoisempia vanhuksia tutkitaan, sitä suurempi osuus heistä käyttää heille sopimattomia lääkkeitä.

Yksi keino vastata väestöllisen huoltosuhteen ja terveydenhuollon menojen kasvun väliseen yhtälöön on ratkaista etenkin ikäihmisten turvallisen lääkehoidon kysymys ja ottaa käyttöön niitä palveluja ja ratkaisuja, joita on jo saatavilla. Ikäihmisten lääkehoidon haasteet liittyvät toisaalta monilääkitykseen ja toisaalta näyttöön perustuvien hoitojen liian vähäiseen käyttöön. sekä turvalliseen lääkehoidon toteuttamiseen.

Lääkehoitoon liittyvät virheet on tunnistettu suurimmaksi yksittäiseksi potilasturvallisuutta vaarantavaksi tekijäksi terveydenhuollossa. Maailman terveysjärjestö WHO:n vuonna 2017 julkaiseman potilasturvallisuushaasteen tavoitteena on puolittaa vakavia haittoja aiheuttavat lääkitysvirheet viidessä vuodessa. Työtä on paljon vielä tekemättä, ja Suomessa vallitsee tällä hetkellä pikemminkin lääkekaaos. Onnistunut lääkehoitojen toteutus edellyttää säännöllistä hyötyjen ja haittojen seurantaa, missä on havaittu puutteita. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut (2017), että iäkkään lääkkeen käyttäjän koko lääkityksen asianmukaisuus tulisi arvioida vähintään vuosittain.

Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta myöskään euromääräisesti. Vähentämällä tarpeetonta lääkkeiden käyttöä ja käyttämällä lääkkeitä oikein vähennetään terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia. Toisaalta vain oikein aloitettu, toteutettu ja lopetettu lääkehoito tuottaa halutut tulokset, joilla ylläpidetään ihmisten terveyttä ja vältetään myös kustannuksia aiheuttavat lisäongelmat.

 Ongelmien tiedostaminen

Ensimmäinen osa ratkaisua on ongelman tiedostaminen. Tutkitun tiedon avulla pystytään tunnistamaan ongelmat sekä rajaamaan ongelmien taustalla olevat tekijät.

Outi Laatikaisen väitöstutkimuksesta käy ilmi, että lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat yksi yleisimmistä sairaalahoitoon johtavista syistä ikääntyneillä sekä yksi yleisimmistä kuolinsyistä länsimaissa. Lisäksi sairaalahoidon aikaiset lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat yleisiä.

Onnistuneen lääkehoidon osa on myös lääkkeen käytön lopettaminen. Ihmisille ei ole aina selvää, miten kauan suunniteltua lääkehoitoa tulee jatkaa ja näin ollen tarvittaessa otettavista ja kuuriluontoisista lääkkeistä saattaa muodostua jatkuvaa ja säännöllistä lääkkeen käyttöä.

Ikäihmisten hoidossa korostuu terveyspalveluiden käytön moninaisuus. Ihminen voi tarvita samaan aikaan esimerkiksi kardiologia ja silmälääkäriä perusterveydenhuollon lääkäreiden lisäksi. Tämä asettaa haasteen lääkityksen kokonaisuuden arvioinnille.

Onnistuneen lääkehoidon edellytys on lääkehoitoon sitoutuminen. Ikäihmisten lääkehoidon kokonaisvastuun kantaminen on haastavaa toteuttaa, kun vastuu jakautuu eri alojen lääkäreille, mahdollisesti osittain annosjakeluun ja siitä irralliseen lääkitykseen. Kokonaisuuden moninaisuus voi helposti johtaa siihen, että ikäihminen tai hänen omainen on epävarma siitä, kykeneekö hän toteuttamaan omaa tai läheisensä hoitoa. Lisähaasteen asiaan tuo se, että elimistön ikääntyminen saattaa aiheuttaa tarpeen lääkitys- ja annosmuutoksille. Näin ollen, vaikka lääkityksessä ei olisikaan tapahtunut muutoksia, lääke, joka on ennen ollut sopiva, saattaa ajan myötä alkaa aiheuttaa arjessa enemmän haittaa kuin hyötyä.

Yhteiskunnan digitalisoituminen mahdollistaa monien palveluiden sujuvan hoitamisen ja pandemian aikana myös ikäihmiset ovat ohjautuneet yhä enemmän etäasioinnin piiriin. On kuitenkin niin, että etenkin ikäihmiset ovat hyvin erilaisessa asemassa tietoteknisissä kyvyissään ja ihmisillä on hyvin erilaiset tukiverkostot tietotekniikan hyödyntämiseen omassa arjessaan.

Ongelmien ratkaiseminen

Toinen osa ratkaisua on esittää toimenpiteitä, joilla ongelmaan voidaan puuttua.

Laatikaisen väitöstutkimuksen mukaan tehokas ja turvallinen lääkehoito vaatii kokonaisvaltaista, reaaliaikaista seurantaa sekä farmakologian erityisosaamisen hyödyntämistä jatkuvana lääketurvatoimintana sairaanhoitopiireissä.

Olennaisen tärkeää on saada aikaan kansallinen ohjeistus edistää lääkkeiden järkevää käyttöä ja moniammatillista yhteistyötä, organisoida tuo työ niin, että ihmisen kokonaislääkityksestä kannetaan kokonaisvastuuta ja tieto saadaan liikkumaan eri toimijoiden välillä. Tässä tulevat aluevaltuustot voivat tehdä paljon.

Valtakunnallinen sähköinen lääkityslistakokonaisuus valmistuu arviolta vuoteen 2030 mennessä. Ratkaisuja ei tarvitse odottaa tuohon asti, vaan jo nyt esimerkiksi apteekit pystyvät tarjota lääkityksen tarkistuspalveluita.

Kotihoidon ja palveluasumisen yksiköissä ennaltaehkäisevänä riskienhallinnan keinona tulisi käyttää lääkehoitoprosessin säännöllistä arviointia tai auditointia, jonka tavoitteena on moniammatillisessa yhteistyössä farmasian asiantuntemusta hyödyntäen tunnistaa riskikohtia ja kehittää niihin suojauksia. Konkreettinen velvoite arvioinnista/auditoinnista tulisi kirjata vanhuspalvelulakiin. Tämä asia on edistynyt, mutta pelkillä velvoitteilla ei saada palvelua tarjoavia toimijoita mukaan ratkaisemaan itse ongelmaa.

Hoitoyksikköön lääkkeet toimittavan apteekin ammattilaisten lääkehoidon ja lääkitysturvallisuuden asiantuntemusta tulisi hyödyntää lääkitysturvallisuuden jatkuvassa arvioinnissa ja kehittämisessä. Lääkitysturvallisuuden arviointi/auditointi tulee toteuttaa osana organisaation omavalvontaa, josta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköiden johto on vastuussa.

Suomessa on alueellisesti kattava 812 apteekin lähipalveluinfrastruktuuri, joka tavoittaa yli 60 miljoonaa asiakasta vuosittain, kaikkialla Suomessa. Tätä terveydenhuollon osaa voitaisiin hyödyntää myös lääkitysturvallisuuden parantamiseksi valtakunnallisesti hyödyntämällä apteekkien Turvallisen lääkehoidon tuki -palvelua kotihoidolle ja palveluasumisen yksikölle. Palvelussa on kyse yksikön omavalvontaan sisältyvästä lääkehoitoprosessin moniammatillisesta arvioinnista/auditoinnista ja kehittämisestä apteekin asiantuntemuksen ja työkalujen avulla.

Touko Aalto

Touko Aalto

Kirjoittaja on entinen kansanedustaja ja entinen vihreiden puheenjohtaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt