Suomi sai Corruption Perceptions Indexissä 90 pisteellä. Viime vuonna pisteitä oli 89. Toisena vuotena peräkkäin arvion kärkipaikalle sijoittui Tanska 91 pisteellä.
Kärkiviisikkoon mahtuvat myös Ruotsi, Uusi-Seelanti sekä Hollanti ja Norja jaetulla viidennellä sijalla. Itänaapurimme Venäjä on sijalla 119.
Pohjois-Korean ja Somalian jakoivat viimeisen sijan kahdeksalla pisteellä eli olivat maailman korruptoituneimmat maat.
Brasilian tuloksessa tapahtui arvion suurin vajoaminen, maan tippuessa seitsemän sijaa viiden pisteen menetyksellä. Brasilian valtion öljy-yhtiön Petrobrasin korruptioskandaalia voidaan pitää merkittävimpänä syynä heikentyneeseen tulokseen. Skandaali aiheutti maassa mittavia korruptionvastaisia mielenosoituksia vuonna 2015 ja on haitannut taloudellista kehitystä.
Transparency Internationalin julkaisemassa Corruption Perceptions –korruptioindeksissä arvioidaan korruption esiintymistä 168 maan julkisen sektorin piirissä. Corruption Perceptions Index (CPI) on maailman tunnetuin korruptioindeksi.
Vuosi 2015 osoitti, että yhteistyöllä korruptionvastaisessa työssä voidaan onnistua. Korruptioindeksissä katsotaan enemmistön arvioiduista maista onnistuneen parantamaan tulostaan.
Edelleen kaikkiaan kaksi kolmasosaa 168 maasta jäivät alle indeksin keskivälin, mutta maissa kuten Guatemala, Sri Lanka ja Ghana kansalaisaktivistit ovat taistelleet korruptiota vastaan kannustaen myös muita toimimaan päättäväisesti korruptiota vastaan.
– Uusin CPI-indeksi osoittaa selvästi, että korruptio on edelleen vitsaus ympäri maailman. Mutta samalla vuonna 2015 nähtiin ihmisten jälleen osoittavan mieltään kaduilla korruptiota vastaan. Ihmiset ympäri maailman lähettivät vahvan viestin vallanpitäjille: on aika estää vallan väärinkäyttö, toteaa Transparency Internationalin puheenjohtaja José Ugaz.
Suomen sijoitus ”jopa yllättävä”
Indeksi perustuu asiantuntijaorganisaatioiden, Suomen kohdalla seitsemän eri tahon, toteuttamiin selvityksiin. Korruptiomittarina indeksi käsittelee viranomaistoiminnassa havaittua korruptiota ja käsittää lähinnä lahjonnan muodot.
– CPI-indeksi tarkastelee ensisijaisesti julkisen sektorin piirissä ilmenevää lahjontaa. Kuten esimerkiksi viime vuonna julkaistuissa Vaasan yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksissa todetaan, rakenteellista korruptiota voidaan pitää suomalaiselle yhteiskunnalle tyypillisenä korruption muotona. Tätä korruption muotoa CPI-indeksi ei korruptiomittarina vaikuta havaitsevan, toteaa Transparency International Suomi ry:n puheenjohtaja Jarmo Mielonen.
Transparency Internationalin mukaan arviossa menestyville maille tyypillisiä piirteitä ovat laaja lehdistönvapaus, kansalaisten mahdollisuus tarkastella julkisten varojen käyttöä, vallankäyttäjien korkea integriteetti sekä riippumattomat tuomioistuimet, jotka eivät aseta kansalaisia eriarvoiseen asemaan sosioekonomisen aseman perusteella.
Jarmo Mielosen mukaan on jopa yllättävää, että Suomen sijoitus säilyi entisellään.
– Pelkästään viimekuukausien aikana julkista keskustelua on käyty muun muassa toimittajien kohtaamista tiedonsaantiongelmista, omistusten piilottamisen mahdollistavasta hallintarekisteristä sekä julkisiin hankintoihin liittyvistä ongelmista, hän sanoo tiedotteessaan.
