X
SULJE MAINOS
Korkeimman hallinto-oikeuden kyltti KHO:n toimitiloissa Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Suomessa syntynyt sarjarikollinen karkotettiin, oikeus piti voimassa

28-vuotiaalla Somalian kansalaisella on merkittävä rikoshistoria.

Korkein hallinto-oikeus on julkistanut vuosikirjapäätöksen, joka koskee ”Somalian kansalainen A:ta”. Vuonna 1993 Suomessa syntynyt A sai pysyvän oleskeluluvan ja hänen kuusi- ja kolmevuotiaat lapsensa ovat Suomen kansalaisia. Vanhempi lapsi otettiin huostaan 2017.

Väestötietojärjestelmään A:n kieleksi on päätöksen mukaan merkitty somali. Hän ei ollut kertomansa mukaan koskaan käynyt Somaliassa.

Poliisi esitti elokuussa 2017 A:n karkottamista kansalaisuusvaltioonsa Somaliaan. Maahanmuuttovirasto karkotti A:n ja määräsi kolmen vuoden maahantulokiellon.

– A oli tuomittu ensimmäisen kerran vuonna 2010 ehdolliseen vankeusrangaistukseen nuorena henkilönä tehdyistä 11 ryöstöstä, varkaudesta, pahoinpitelystä ja pakottamisesta. Täysi-ikäisenä A oli tuomittu ryöstöistä, varkauksista ja varkauden yrityksistä, pahoinpitelyistä, toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta, vahingonteosta, lievästä vahingonteosta, laittomista uhkauksista, petoksista, maksuvälinepetoksista, väärän henkilötiedon antamisista, huumausaineen käyttörikoksista, törkeistä rattijuopumuksista, törkeistä liikenneturvallisuuden vaarantamisista, liikenneturvallisuuden vaarantamisista sekä kulkuneuvon kuljettamisista oikeudetta, päätöksessä todetaan.

– Vuosien 2010–2017 välisenä aikana A oli tuomittu kaikkiaan kymmeneen eri vankeusrangaistukseen, joiden pituus oli vaihdellut 40 päivän mittaisesta vankeusrangaistuksesta yhden vuoden ja kuuden kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen. A:lle oli määrätty vuosina 2016–2018 kaikkiaan kahdeksan sakkorangaistusta. Hän oli lisäksi ollut kiinniotettuna poliisilakiperusteisesti häiriökäyttäytymisen vuoksi.

Maahanmuuttoviraston päätöksen aikaan A oli rikoksesta epäiltynä 2017–2019 kahdesta pahoinpitelystä, laittomasta uhkauksesta, maksuvälinepetoksesta, kahdesta varkaudesta, törkeästä maksuvälinepetoksesta, identiteettivarkaudesta ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta. Maahanmuuttoviraston päätöksen antamisen jälkeen A oli tuomittu vuonna 2018 tehdyistä rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Lisäksi A:lle oli määrätty sakkorangaistukset vuonna 2014–2015 tapahtuneista huumausainerikoksista ja vuosina 2019– 2020 tapahtuneista huumausaineen käyttörikoksesta, liikennerikkomuksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja väärän henkilötiedon antamisesta. Viimeisimmät rikosepäilyt liittyivät toukokuussa 2020 tapahtuneisiin huumausaineen käyttörikokseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.

28-vuotias sanoi oikeudelle pelkäävänsä joutuvansa Somaliassa vakavasti syrjityksi tai jopa vainotuksi, koska hän ei tunne paikallista kulttuuria eikä hänellä ole lainkaan sukulaisia tai muuta sosiaalista turvaverkostoa. Hän totesi olevansa Suomessa kasvaneena täysin länsimaalaistunut eikä esimerkiksi harjoita islamin uskoa. Hän vetosi myös Somalian yleiseen turvallisuustilanteeseen.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan edellytykset A:n karkottamiseksi täyttyivät. Kyse oli kokonaisharkinnasta.

– Erityisesti oli kiinnitettävä huomiota perhe-elämän suojaan ja lasten etuun. Koska A oli syntynyt Suomessa ja asunut täällä koko ikänsä, karkottamisen tuli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan olla poikkeuksellista ja karkottamisen puolesta puhuvien seikkojen hyvin painavia, päätöksessä todetaan.

– Korkein hallinto-oikeus otti yhtäältä huomioon A:n vahvat siteet Suomeen sekä perhe-elämän suojan ja lasten edun ja toisaalta hänen yhteiskunnan turvallisuudelle aiheuttamansa pitkäaikaisen ja vakavan uhan, jonka ei voitu arvioida poistuneen ja joka toistuvuudellaan osoitti myös rikosten uusimisen vaaraa. Vaikka A:n rikokset olivat alkaneet nuoruusiässä ja rikoksiin liittyi merkittävällä tavalla A:n päihteidenkäyttö ja siitä seuraavat vaikeudet hallita elämää, rikosten jatkuvuus, määrä ja laatu osoittivat samalla puuttuvaa sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

KHO:n mukaan A:n karkottaminen Somaliaan ei ollut suhteellisuusperiaatteen eikä ihmisoikeussopimuksen välttämättömyys- ja oikeasuhtaisuusvaatimuksen vastaista.

– Kun otettiin huomioon A:n jatkuva rikollinen toiminta, joka oli ollut omiaan vaarantamaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta ja joka oli edelleen jatkunut, maasta karkottamista puoltavia seikkoja oli pidettävä sitä vastaan olevia seikkoja painavampina. Lasten etu ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin.

Niinpä KHO katsoi, että A oli voitu määrätä karkotettavaksi Somaliaan ja kolmen vuoden mittaiseen maahantulokieltoon.