Vuoden alussa voimaan astunut työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt keskustelua keikkatöiden lisääntymisestä. Sekä perinteiset henkilöstöpalveluyritykset että uudet toimijat ovat reagoineet muutokseen.
– Aktiivimalli on poliittisesti rohkea ulostulo, jossa ei ole haettu poliittista opportunismia, vaan otettu selkeä vastuu pitkään kielteiseen suuntaan kehittyneestä työllisyydestä, toteaa SuoraTyö Oy:n toimitusjohtaja Jani Laatikainen.
Laatikaisen mukaan lyhyen työn demonisointi tulisi vihdoin lopettaa, sillä se edustaa menneisyyden ajattelutapaa. Hän pitää keikkatöitä hyvänä vaihtoehtona moneen elämäntilanteeseen.
Suomen työllistämistoimet ovat perinteisesti perustuneet yhden pitkän työsuhteen ideaaliin. Nyt työllisyyttä määritellään ensimmäistä kertaa työtön/työllinen-luokkia laajemmin.
Perinteinen ajattelumalli on johtanut siihen, että työttömyyden ja työllisyyden välinen kuilu on Suomessa Euroopan korkeimpia. Työttömyyden pitkittyessä kynnys kasvaa entisestään.
– Aktiivimallin myötä työnteon yksiköksi on määritelty työtunti, ei työpaikka tai työsuhde. Työmarkkinat ovat murroksessa. Ansainta joudutaan yhä useammin rakentamaan erilaisista tulovirroista, Laatikainen pohtii.
Joustavammat työsuhteet murentavat aiempia työllistymisen kynnyksiä.
– Pystymme omista tilastoista näkemään, että lyhyetkin keikat johtavat usein uusiin keikkoihin ja pysyvämpään työskentelyyn, Laatikainen sanoo.
Myös Henkilöstöpalveluyritysten liiton mukaan keikkatöiden tekemisestä on usein apua tulevassa työllistymisessä.
– Hyvin tehty työ johtaa yleensä siihen, että sama asiakas ottaa mielellään keikkatyöläisen uudelleen. Ja kun tulee rekrytointitarpeita, he tyypillisesti rekrytoivat tutun keikkatyöntekijän vakituiseen työhön, Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL:n toimitusjohtaja Merru Tuliara toteaa.
Liiton mukaan aktivointi vaatii tuekseen myös toimivia työllisyyspalveluita.
– Jatkossa joillakin työ saattaa muuttua työelämän muutoksen myötä ja tulevaisuudessa tuleekin olemaan yhä enemmän ihmisiä, joiden työ muodostuu erilaisista lyhyistä työsuhteista tai yrittäjänä tehdystä työstä, Tuliara pohtii.
Suomessa on paljon tekemätöntä työtä
Työvoimapula on HPL:n mukaan tällä hetkellä todellinen ongelma esimerkiksi ravintola- ja kaupan alalla. Osa töistä jää kokonaan tekemättä tai toiset työntekijät tekevät ne ylitöinä.
Henkilöstöpalveluyritys Baronan mukaan keikkatöitä on tarjolla erityisesti kasvukeskuksissa. Tällä hetkellä niitä tekevät pääasiassa opiskelijat ja maahanmuuttajat.
– Harva yritys haluaa kuitenkaan työllistää vain (aktiivimallin edellyttämäksi) 18 tunniksi, usein työtä olisi tarjolla pidempi pätkä. 300 euron suojaosuuden ylittyminen aiheuttaa heti yhteensovittamisogelman sovitellun päivärahan laskemisen kanssa. Vaikka nettoansio nouseekin plussalle työtulon kanssa, laskenta-aika aiheuttaa usein useiden viikkojen jakson jolloin tuloa ei tule mistään, Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo Verkkouutisille.
Työllistämisen helpottaminen voi myös luoda runsaasti uutta työtä.
– Suomessa on runsaat miljoona asuttua omakotitaloa ja puoli miljoonaa kesämökkiä. Kotitalousvähennystä saa noin 400 000 kotitaloutta. Jos näistä jokainen aktivoituisi työllistämään vuodessa kahden työpäivän verran eli 16 tuntia (mikä tekee reilun tunnin verran kuukaudessa), syntyisi Suomeen 6,4 miljoonaa tuntia uutta työtä. Se vastaa noin 3500 henkilötyövuotta, Laatikainen kirjoittaa SuoraTyön blogitekstissä.
SuoraTyön omassa järjestelmässä osaajia haetaan tuhansia kertoja viikossa, vaikka keikkatyöpaikkailmoituksia saattaa olla tiettynä hetkenä vain muutamia.
– Tässäkin suhteessa siis työnhakijoiden aktivoiminen ja aktivoituminen on äärimmäisen tärkeää, Laatikanen sanoo.
Laatikaisen mukaan digitaaliset ratkaisut ovat yhä tärkeämpiä työntekijöiden ja työtä tarjoavien tahojen yhdistämisessä. Vaarana kuitenkin on, että lukuisat alustat vain vaikeuttavat kohtaanto-ongelmaa, jos työnhakijan on luotava profiileja useisiin palveluihin.
– Kun työttömät työllistävät itsensä vähintään 18 tunniksi kolmen kuukauden jaksolla, työvoimapalvelujen pitää olla helposti saatavissa verkossa, ja ennen kaikkea keikkatöiden tarjonta ja vastaanottaminen pitää olla helppoa, Laatikainen pohtii.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus aikoo julkaista tämän vuoden puolella digitaalisen palvelualustan, joka pyrkii yhdistämään yksityiset ja julkiset palveluntarjoajat samalle palvelualustalle.
Työmarkkinatoriksi nimetyn palvelun beta-versio aukeaa jo helmikuussa. SuoraTyö on ollut mukana Työmarkkinatorin Uuden työn pilotissa.
– Valtionhallinnolta kysytään rohkeutta määritellä tuleva palvelu niin, että toimijat täyttävät työhön ja yrittäjyyteen liittyvän sääntelyn. Muuten keikkatyön markkina ei selkiydy, Laatikainen toteaa.
