Suomessa 200:lla yhteyksiä terroristijärjestöihin

Somalialaisnuoret liittyvät äärijärjestö al-Shabaabiin vähintään yhtä usein taloudellisten syiden tai poliittisen syrjinnän vuoksi kuin uskonnollisten tai ideologisten syiden takia.

Tämä selviää perjantaina Washingtonissa julkaistusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin haastatteluin, millaisten tapahtumaketjujen tuloksena ihmiset liittyvät terroristijärjestöihin.

Tutkimuksen tuottivat Kirkon Ulkomaanapu ja Institute for Security Studies ISS.

Tutkimusta varten haastateltiin 88 entistä al-Shabaab-taistelijaa huhtikuussa Somalian pääkaupungin Mogadishun liepeillä. Tutkijat selvittivät niiden nuorten tilannetta, joita al-Shabaab pyrki rekrytoimaan, radikalisoitumisen prosessia ja taistelijoiden käsityksiä hallituksesta.

Lisäksi selvitettiin al-Shabaabiin liittyneiden uskonnollista identiteettiä ja ulkoisia vaikuttimia.

– Jotta voimme tehokkaasti taistella radikalisaatiota vastaan, meidän on tiedettävä, miksi ihmiset liittyvät terroristijärjestöihin, toteaa Mahdi Abdile, Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön asiantuntija ja toinen tutkimuksen kirjoittajista.

– Meillä ei ole pulaa terrorismin syitä koskevasta tiedosta. Mutta sen lisäksi meidän on kuultava yksilöitä, sillä radikalisoituminen tapahtuu aina eri tavoin eri konteksteissa, hän jatkaa.

YK:n terrorisminvastaisen strategian mukaan radikalisaatioon johtavia tekijöitä ovat muun muassa poliittiset ja taloudelliset olosuhteet, uskonto, etninen syrjintä sekä raskaskätiset terrorisminvastaiset operaatiot.

ISS:n vanhemman tutkijan ja toisen tutkimuksen kirjoittajista, tohtori Anneli Bothan mukaan avain radikalisaation käsittämiseen on siinä, että on ymmärrettävä, miten yksilö tietyissä olosuhteissa reagoi YK:n strategiassa mainittuihin terrorismia lisääviin tekijöihin.

Hänen mukaansa tämä on avainkysymys, kun puhutaan siitä, miten al-Shabaabin onnistui rekrytoida ja radikalisoida nuoria miehiä Somaliassa.

Viimeisen seitsemän vuoden aikana al-Shabaabin on onnistunut muuttamaan itsensä sekalaisesta taistelijoiden joukosta täysimittaiseksi armeijaksi, jonka on onnistunut valloittaa, kontrolloida ja hallinnoida suurinta osaa eteläisestä ja keskisestä Somaliasta.

Tyypillinen terroristi

Haastattelijat rakensivat kuvan siitä, millainen on tyypillinen al-Shabaabiin rekrytoitu henkilö. He tunnistivat lisäksi erityistekijöitä, jotka helpottavat rekrytointia.

Näitä olivat esimerkiksi uskonto, sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve kollektiiviseen identiteettiin ja yhteenkuuluvuuteen. Tulokset viittaavat tiettyihin erityisalueisiin, joihin terrorismin vastaisten strategioiden pitäisi keskittyä.

Vaikka lähes jokainen haastateltu taistelija sanoi uskovansa oman uskontonsa eli islamin olevan uhattuna, uskonnollisilla johtajilla ei ollut merkittävää roolia rekrytointiprosessissa. Ja vaikka Somalian hallitus painii vakavan legimiteettikriisin kanssa, jopa 82 prosenttia haastatelluista sanoi luottavansa klaanivanhimpiin.

Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että uskonnolliset ja perinteiset johtajat ovat erittäin tärkeässä roolissa taistelussa radikalisaatiota ja väkivaltaista ekstremismiä vastaan Somaliassa.

Suomessa sadoilla yhteyksiä terroristijärjestöihin ja määrä kasvaa

Radikaalit ääriliikkeet toimivat myös Suomessa. Niiden jäsenet ovat viime vuosina myös parantaneet yhteyksiään ulkomaisiin järjestöihin ja toimijoihin. Eri selvitysten mukaan Suomessa on noin 200 ihmistä, joilla on yhteyksiä terroristijärjestöihin. On odotettavissa, että tämä määrä moninkertaistuu tulevien vuosien aikana.

– Jos emme ota ääriliikkeiden voimistumista vakavasti, joudumme seuraavan viiden tai kymmenen vuoden aikana Suomessakin kohtaamaan väkivaltaisten ääriliikkeiden toiminnan tavalla tai toisella. Siksi juuri nyt on ryhdyttävä pohtimaan, miten radikalisoitumista voidaan ennaltaehkäistä sekä meillä että maailmalla, Tekoja-lehti kirjoitti syyskuun alussa.

Vaikka islaminuskoon liittyvät äärijärjestöt ovat olleet viime vuosina paljon esillä, myös juutalaisuuden, kristinuskon ja buddhalaisuuden piirissä on henkilöitä ja aatteita, joiden mukaan uskonperintö oikeuttaa väkivaltaan toisia vastaan.

Tutkimuksen mukaan nuoret radikalisoituvat yleensä 15–24-vuotiaina. Ystäväpiirin merkitys ääri-ideologian omaksumiseen oli huomattava. Sen sijaan esimerkiksi suurin osa al-Shabaabiin liittyneistä nuorista ei ollut kertonut perheelleen jäsenyydestään äärijärjestössä. Ystäväpiirin ja oman viiteryhmän asenteet ovat merkittävässä roolissa myös Pohjoismaissa.

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan radikalisoituneet nuoret tulevat alemman sosiaaliluokan kodeista ja heillä on aiempaa rikostaustaa. Valtaosa näistä nuorista on ollut tekemisissä esimerkiksi jihadisti-liikkeen tai Syyriaan lähdössä olevien taistelijoiden kanssa.

Sekä Pohjoismaissa että Somaliassa radikalisoitumisen taustalta nousi esiin nuorten halu kuulua yhteen. Haastatelluille somalialaisnuorille oli tärkeää, että he kuuluivat johonkin ja ovat tapahtumissa mukana muiden kanssa. Siksi monet pysyvät Al-Shabaabin jäseninä.

Näyttääkin siltä, että sosiaalisella integraatiolla on suuri merkitys ääriliikkeiden ja väkivaltaisen ekstremismin torjunnassa. Syrjäytyneet, vaille ääntä jätetyt nuoret ovat alttiimpia rekrytoijien lupauksille kuin muut. Siksi Suomessakin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita syrjäytymisen vastaisiin toimenpiteisiin sekä maahanmuuttajien että kantasuomalaisten joukossa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt