Suomenruotsalaiset asuvat pääasiassa Uudellamaalla, Pohjanmaan rannikolla, Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. LEHTIKUVA / ALIISA PIIRLA

Suomenruotsalaiset oikeistolaisempia kuin suomenkieliset

Enemmistö ruotsinkielisistä sijoittaa itsensä tuoreessa kyselyssä oikealle.

Suomen ruotsinkieliset ja suomenkieliset ovat identiteeteiltään, arvoiltaan ja asenteiltaan yllättävän samanlaisia. Näin kertoo ajatuspaja e2:n ja Suomen kulttuurirahaston tuore tutkimus Identiteettejä kahdella kielellätutkimus ruotsin- ja suomenkielisistä.

Selkein ero suomen- ja ruotsinkielisten identiteeteissä kyselytutkimuksen mukaan on, että ruotsinkielisillä on voimakas vähemmistöidentiteetti, joka liittyy heidän kielivähemmistöasemaansa.

Politiikka tärkeää

Kieliryhmien välillä on joitakin eroja siinä, miten ne sijoittavat itsensä arvoliberaali–arvokonservatiivi- ja vasemmisto–oikeisto-akseleille. Suomenkieliset jakaantuvat vasemmisto–oikeisto-akselille ruotsinkielisiä tasaisemmin; ruotsinkieliset painottuvat oikeistolaiseen päähän.

Jonkin verran oikealle itsensä ruotsinkielisistä sijoittaa 33 prosenttia. Suomenkielisten vastaava luku on 25 prosenttia. Oikealle itsensä sijoittavia on ruotsinkielisistä 22 prosenttia ja suomenkielisistä 23 prosenttia.

Suomenkielisistä vasemmalla sanoo olevansa 11 prosenttia ja jonkin verran vasemmalla 22 prosenttia. Vastaavat luvut ruotsinkielisten joukossa ovat 4 prosenttia ja 20 prosenttia.

Arvoliberaaleiksi itsensä mieltäviä on ruotsinkielisissä 44 prosenttia ja suomenkielisissä 39 prosenttia. Arvokonservatiiveja on suomenkielisissä (33  %) enemmän kuin ruotsinkielisissä (26  %).

Ruotsinkieliset korostavat hieman suomenkielisiä useammin poliittista kantaansa osana identiteettiä. Poliittisen kannan korostaminen ei kuitenkaan ole yhteydessä RKP:n äänestämiseen, vaan se korostuu erityisesti vasemmistopuolueita äänestävien ruotsinkielisten keskuudessa.

– Sama havainto pätee myös koko väestön tasolla. Erityisen usein politiikka on osa identiteettiä vasemmistoliiton kannattajilla, sanoo toinen tutkimuksen tekijöistä, e2:n tutkija Ville Pitkänen julkaisun tiedotteessa.

Ruotsinkieliset huolestuneempia turvapaikanhakijoista

Suomen- ja ruotsinkielisten arviot siitä, kenellä menee liian hyvin ja kenellä liian huonosti, ovat hyvin samankaltaisia. Ainoastaan suomenruotsalaisten ja turvapaikanhakijoiden aseman arviointi tuo selkeitä eroja kieliryhmien välille.

Suomenkielisistä 46 prosenttia ajattelee, että suomenruotsalaisilla menee liian hyvin ja 31 prosenttia, että turvapaikanhakijoilla menee liian hyvin. Ruotsinkielisten keskuudessa vastaavat osuudet ovat 14 ja 12 prosenttia.

62 prosenttia ruotsinkielisistä kokee turvapaikanhakijoiden olevan liian heikossa asemassa, kun suomenkielisten keskuudessa osuus on 40 prosenttia. Tulosta voi tutkimuksen mukaan selittää vähemmistöasemaan liittyvä solidaarisuus.

Identiteettejä kahdella kielellä – tutkimus ruotsin- ja suomenkielisistä -tutkimuksen ovat tehneet e2:n tutkijat, valtiotieteiden tohtorit Ville Pitkänen ja Jussi Westinen. Tutkimus pohjautuu yli 6 000 vastaajan kyselyaineistoon.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt