Vakinaisen köyhäinavun saaminen poisti äänioikeuden, mikä Helsingin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan rajoitti erityisesti yli 65-vuotiaiden mahdollisuutta äänestää.
Suomessa siirryttiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen ensimmäisenä Euroopassa vuonna 1906. Periaatteessa kaikki 24 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset saivat äänestää eduskuntavaaleissa. Yksi poikkeuksista oli kunnan vakinaista köyhäinapua saavat henkilöt, joita äänioikeus ei koskenut.
Osa ikäihmisistä joutui köyhäinhoidon varaan ja jäi siis samalla äänioikeuden ulkopuolelle jo siitä syystä, ettei kattavaa eläkejärjestelmää ollut.
– Varhain saatu yleinen ja yhtäläinen äänioikeus oli yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää, mutta äänioikeuden rajoittaminen vaivaishoidon perusteella puuttui erityisesti iäkkäiden äänioikeuteen, kertoo yliopistonlehtori Elina Einiö Helsingin yliopiston väestöntutkimuksen yksiköstä.
Tutkimuksessa laskettiin ikäryhmittäin, kuinka suuri osuus suomalaisista jäi äänioikeuden ulkopuolelle vakinaisen köyhäinhoidon vuoksi vuoden 1911 eduskuntavaaleissa.
Tulosten mukaan äänioikeuden ulkopuolelle jääminen oli sitä yleisempää, mitä vanhempi ihminen oli. Arviolta noin viisi prosenttia 65–69-vuotiaista suomalaisista jäi köyhäinhoidon vuoksi ilman äänioikeutta, kun vastaava osuus 75–79-vuotiaista oli 15 prosenttia ja 80–84-vuotiaista yli 20 prosenttia.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on tullut ilmi, että köyhäinhoidon varaan joutuneita pidettiin kykenemättöminä itsenäisen äänestyspäätöksen tekoon, koska he olivat kunnan isäntävallan alaisia.
Tutkimuksessa oli mukana Hämeen lääni ja Turun ja Porin lääni. Tutkijat analysoivat yli 19[nbsp]000 köyhäinhoidon asiakkaan käsinkirjoitetut syntymäaika- ja sukupuolitiedot. Tiedot suhteutettiin väestörakenteeseen seurakuntakirjojen avulla.
Tutkimuksessa arvioitiin myös, että naiset jäivät köyhäinhoidon vuoksi useammin ilman äänioikeutta.
– Tämä saattaa liittyä naisten miehiä suurempaan todennäkösyyteen jäädä leskeksi. Naiset elivät jo tuolloin miehiä pidempään ja heillä on saattanut olla merkittäviä vaikeuksia tulla toimeen vanhuuden vaivojen pahentuessa, Einiö toteaa.
Tutkimus on julkaistu Population-lehdessä.
