Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan Suomi ei ollut kunnossa ennen koronaa, eikä ole kunnossa koronan jälkeenkään.
– Kaikki korona-aikaa edeltäneet pulmat ovat yhä olemassa: matala syntyvyys ja vähenevä työikäisten määrä sekä yhä kasvava julkinen velka, Fjäder kirjoittaa MTV:n kolumnissa.
– Minusta politiikassa pitää tehdä sellaisia valintoja, joilla saavutetaan kasvava talous. Jos haluamme, että nuorillakin on tulevaisuudessa jokin muukin tehtävä kuin maksaa hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita, meidän on saatava Suomen talous kasvuun ja työllisyysaste ylös.
Fjäder korostaa, että nyt vain 43 prosenttia kaikista suomalaisista on työelämässä.
– Huoltosuhde on heikko ja heikkenee. Ja vuosittain olemme lainanneet nykytasoisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen keskimäärin 6 miljardia euroa. Yhtälö on kestämätön.
– Oma reseptini kestävän hyvinvoinnin rakentamiseen löytyy julkisen talouden kestävyyden lisäämisestä, talouden kasvupotentiaalin kehittämisestä ja työllisyysasteen reippaasta nostamisesta.
Hän käyttää esimerkkinä muutamaa lukua, jotka kuvaavat talouden mittasuhteita.
– Ansiotuloverotuksen nostaminen yhdellä prosenttiyksiköllä tuo julkiseen talouteen noin 600 miljoonaa euroa ja työllisyysasteen nosto yhdellä prosenttiyksiköllä tuo nettona noin 900 miljoonaa euroa julkiseen talouteen.
Suomen työllisyysaste oli vuonna 2014 ainoastaan 67 prosenttia. Työllisyysaste nousi vuoteen 2019 mennessä 72 prosenttiin.
– Se oli hyvä saavutus Sipilän hallitukselta, Fjäder toteaa.
Hän muistuttaa, että työllisyysaste on pysynyt tällä tasolla sen jälkeen. Muut pohjoismaat ovat 4–7 prosenttiyksikköä korkeammalla tasolla.
– Suomen bruttokansantuote kasvoi vuosina 2008–2018 vaivaiset neljä prosenttia, kun naapurissamme Ruotsissa kasvu oli 20 prosenttia. Suomi on kymmenessä vuodessa tuplannut valtionvelkansa ja nyt vuoden 2020 lopussa julkisen talouden velka oli 164 miljardia euroa.
– Ruotsi ei ole koronan aikana ottanut ollenkaan uutta valtionvelkaa, niin vahvassa kunnossa maan talous on. Jos haluamme että Suomi on myös 2030-luvulla ja siitä eteenpäin pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, meidän on otettava lusikka kauniiseen käteen.
”Suomen oltava kilpailukykyinen”
Fjäderin mukaan Suomessa on keskityttävä huolehtimaan korkeasta osaamisesta kaikin mahdollisin tavoin.
– Hallitus ansaitsee kiitoksen kehysriihen päätöksestä jättää koulutus säästöjen ulkopuolelle.
Fjäder korostaa, että Suomen on oltava kilpailukykyinen ja houkutteleva. Käytännössä kaikki puolueet ja muut yhteiskunnalliset toimijat ovat sitoutuneet siihen, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) pitäisi panostaa neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
– Kaikki ovat ymmärtäneet, että tämä luo uutta korkean jalostusasteen työtä Suomeen. Muuta keinoa tai oikotietä ei ole.
Kehysriihessä päätettiin perustaa parlamentaarinen työryhmä valmistelemaan TKI-rahoituksen tason nostoa ja sen toteuttamistapaa.
– Se on hyvä asia ja on selvää, että yhteisymmärrys asian hoitamisen tärkeydestä on olemassa, Fjäder tuumaa.
