Suomen tavaravienti Afrikan maihin supistui Tullin mukaan tammi-maaliskuussa vuodentakaisesta 27 prosenttia 394 miljoonaan euroon. Tuonnin arvo väheni 44 prosenttia 166 miljoonaan euroon. Ylijäämää kaupasta kertyi Suomelle 228 miljoonaa euroa.
Viime vuonna kaupasta Afrikan maiden kanssa kertyi ylijöämää 636 miljoonaa euroa, ja vuonna 2017 ylijäämä oli 606 miljoonaa euroa.
Afrikan maiden osuus Suomen kokonaisviennistä oli vuoden alussa 2,4 prosenttia. Osuus on 2010-luvulla pysynyt Tullin mukaan suurin piirtein samalla tasolla. Tuonnissa osuus on noussut vuoden 2009 vajaasta prosentista yhteen prosenttiin.
Viennistä suuntautui tammi-maaliskuussa 29 prosenttia Egyptiin, 19 prosenttia Marokkoon ja 16 prosenttia Etelä-Afrikkaan. Pohjois-Afrikan maiden osuus koko Afrikan-viennistä oli 59 prosenttia. Vienti muihin Afrikan maihin Etelä-Afrikkaa lukuun ottamatta oli vähäistä.
Noin puolet viennin arvosta on metsäteollisuuden tuotteita. Puutavaraa viedään pääasiassa Egyptiin, paperia ja pahvia erityisesti Etelä-Afrikkaan, Egyptiin ja Marokkoon. Näiden tuotteiden vienti kasvoi tammi-maaliskuussa, mutta paperimassan viennin arvo laski.
Öljyjalosteiden sekä koneiden ja laitteiden viennin arvo laski selvästi, mutta muun kemianteollisuuden tuotteiden viennin arvoon tuli nousua. Myös kuljetusvälineiden viennin arvo kasvoi. Öljyjalosteiden kohdalla Marokko oli suurin ostaja.
Metallien tuonti Kongon demokraattisesta tasavallasta muodosti tammi-maaliskuussa 46 prosenttia koko Afrikan-tuonnista. Metallien tuonnin arvo laski jyrkästi viime vuodesta. Malmien tuonnin arvoa puolestaan nosti selvästi nikkelimalmin tuonti Etelä-Afrikasta. Etelä-Afrikasta tuotiin myös viinirypäleitä ja viinejä.
Etelä-Afrikan osuus tuonnista oli 29 prosenttia, mutta muuten tuonti muista Afrikan maista oli arvoltaan pientä.
