Viime vuonna hallitus otti velkaa noin 20 miljardia euroa. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

Suomen velka ja alijäämä ylittivät EU-kriteerit

Julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 5,4 prosenttia ja velka 69,2 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien tarkistettujen tietojen mukaan julkisyhteisöjen alijäämä oli viime vuonna 5,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä ylitti EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen viitearvon, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Julkisyhteisöjen EDP-velka eli sulautettu bruttovelka oli viime vuoden lopussa 69,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velan BKT-suhde ylitti EU:n 60 prosentin viitearvon.

EU:n komissio tosin otti viime vuonna käyttöön vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen, joka merkitsee väliaikaista luopumista alijäämä- ja velkatavoitteista.

Julkisyhteisöjen alijäämä eli kansantalouden tilinpidon mukainen nettoluotonotto oli viime vuonna 12,9 miljardia euroa Julkisyhteisöjen rahoitusasema heikkeni runsaalla kymmenellä miljardilla eurolla edellisvuodesta.

Eniten vuoteen 2019 verrattuna heikkeni valtionhallinnon rahoitusasema, noin 10,8 miljardia euroa ollen 13,4 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2020. Valtionhallinnon kokonaistulot pienenivät 3,2 miljardia ja kokonaismenot kasvoivat 7,6 miljardia euroa.

Kokonaismenojen kasvuun vaikutti etenkin tulosiirtojen kasvu muille sektoreille. Paikallishallintosektorin alijäämä vaihtui viime vuonna ennakkotietojen mukaan 175 miljoonan euron ylijäämäksi.

Julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka (EDP-velka) oli viime vuoden lopussa 164,3 miljardia euroa. Velka kasvoi 21,4 miljardia euroa vuonna 2020. Valtionhallinnon velka kasvoi 17,6 miljardia euroa ja paikallishallinnon velka 1,7 miljardia. Sosiaaliturvarahastojen velka kasvoi 2,2 miljardia euroa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt