Verkkouutiset

Suomen väestöstä kahdeksalla prosentilla ulkomaalaistausta

Suomeen muutetaan eniten työn, perheen ja opiskelun vuoksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Maahanmuutto nykyisessä laajuudessaan on Suomessa melko uusi asia, ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kansainvälisessä vertailussa yhä pieni. Sisäministeriön mukaan vuonna 2019 Suomessa eli yhteensä 423[nbsp]500 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joka on noin kahdeksan prosenttia koko väestöstä.

Yleisimpiä taustamaita olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Irak, Somalia ja entinen Jugoslavia.

Viime vuosina maahanmuutto on kannatellut Suomen väestönkasvua, sillä syntyvyys on Suomessa alhaisella tasolla. Viime vuonna Suomen väkiluku kasvoikin muuttovoiton ansiosta 10854 hengellä. Muuttovoitto Suomeen tasapainottaa väestön ikärakennetta, koska ulkomaalaistaustaiset ovat keskimäärin suomalaista väestöä nuorempia.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan lisäksi ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Myös Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia.

Muuton syynä työ, perhe ja opiskelu

Julkisessa keskustelussa korostuvat usein etenkin turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, mutta sisäministeriön mukaan kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa valtakunnallisesti vain pienen osan kokonaisuudesta.

Viime vuosina oleskeluluvan on kansainvälisen suojelun perusteella saanut 3[nbsp]000–4[nbsp]000 henkilöä vuosittain. Luku sisältää sekä turvapaikan saaneet että kiintiöpakolaisina maahan tulleet.

Yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, perhe ja opiskelu. Viime vuonna Maahanmuuttovirasto myönsi kaikkiaan noin 21000 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen.

Ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy Uudellemaalle

Ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy vahvasti Uudellemaalle, jossa asuu noin puolet kaikista Suomen ulkomaalaistaustaisista. Uudenmaan väestöstä 14,2 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2019.

Maakunnista Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli suhteellisesti pienin, 2,4 prosenttia.

Kunnittain tarkasteltaessa ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuonna 2019 suuri erityisesti Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, Närpiössä, useissa Ahvenanmaan kunnissa, Pohjanmaan Korsnäsissä ja Turussa.

Määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä, jossa asuu neljäsosa koko Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.

Noin 200 kunnassa eli yli puolessa Suomen kunnista ulkomaalaistaustaisten osuus oli alle kolme prosenttia kunnan väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia oli vähiten Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa.

Eri alueille muutetaan eri maista ja syistä

Runsasväkisellä pääkaupunkiseudulla asuu ihmisiä miltei kaikkialta maailmasta. Vuonna 2018 pääkaupunkiseudulla asuvista maahanmuuttajista reilut 30 prosenttia oli lähtöisin Aasiasta ja noin 25 prosenttia Euroopasta.

Afrikkalaistaustaisia oli 14 prosenttia ja Pohjois- tai Etelä-Amerikasta tulleita noin neljä prosenttia.

Usein alueen sijainti itsessään vaikuttaa paljon siihen, mistä maista sille muutetaan. Esimerkiksi Itä-Suomessa ulkomaalaistaustaiset ovat useimmiten venäläistaustaisia ja Länsi-Suomessa ruotsalaistaustaisia.

Eri alueilla väestön monimuotoisuutta selittävät myös esimerkiksi suuret kansainväliset yritykset, korkeakoulumahdollisuudet, maatalous- ja kausityöalat, vastaanottokeskusten sijainti sekä kuntien päätökset ottaa vastaan kiintiöpakolaisia.

Tulevina vuosina Suomen taloudellisen huoltosuhteen odotetaan heikentyvän merkittävästi. Siksi ministeriön mukaan maahanmuuttoa pidetään keskeisenä tekijänä Suomen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.

Eri selvityksissä osaajien saatavuus on tunnistettu yhdeksi suomalaisyritysten suurimmista haasteista kasvussa ja kansainvälistymisessä. Yritykset tarvitsevat enemmän osaajia kuin Suomesta tällä hetkellä löytyy.

Eniten osaajien tarvetta on tunnistettu muun muassa ICT-, teollisuus-, puhtaanapito- ja hoiva-aloilla. Esimerkiksi julkisen alan eläkevakuuttaja Keva arvioi, että Suomessa olisi jo nyt tarve yli 8[nbsp]000 sairaanhoitajalle.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)