Työeläkevakuuttajat ry:n johtava ekonomisti Risto Vaittinen arvioi, että väestöennusteiden perusteella Suomi on ehkä parinkymmenen vuoden kuluttua samassa tilanteessa kuin Japani nyt.
– Vielä 1990-luvulla Japani oli vanhuushuoltosuhteella mitattuna Suomea nuorempi maa. 2000-luvulla tultaessa se pyyhkäisi Suomen ohi, Vaittinen toteaa Telan uutiskirjeessä.
Suomi on vanhuushuoltosuhteella mitattuna maailman toiseksi tai kolmanneksi vanhin maa. Sija riippuu siitä, millaista ikäjaottelua käytetään.
Ylivoimainen ykkönen on Japani. Siellä oli vuonna 2017 sataa työikäistä kohden 45 vanhusta. Suomessa oli muutamia vuosia sitten 34 yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohti.
Japanissa on Vaittisen mukaan reagoitu kehitykseen nostamalla työllisyyttä. Nyt naisten työssäkäynti on Japanissa samalla tasolla kuin naisilla Suomessa, mikä on tuonut noin puolet työllisyyden kasvusta. Toinen puoli on tullut yli 65-vuotiaiden työskentelystä.
– Yleinen eläkeikä on Japanissa 65 vuotta. Eläke on tyypillisesti kuitenkin niin pieni, että sillä ei tule toimeen. Eläkeläisten on siis käytännön pakosta tehtävä ansiotyötä. 65‒74-vuotiaiden miesten työllisyysaste Japanissa on 60 prosenttia, siis todella korkea. Naisilla se on 40 prosenttia. Suomessa ollaan 10 prosentin tuntumassa, Vaittinen kertoo.
Parhaassa työiässä olevien miesten työllisyysaste on Suomessa selvästi alhaisempi kuin Japanissa, ja erityisen suuri ero on ikääntyneiden työllisyydessä. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on noussut, mutta se on Vaittisen mukaan vieläkin vain keskinkertaisella tasolla verrattuna muihin Pohjoismaihin, Japanista puhumattakaan.
– Tämä on meillä yhä ongelma. Kyse on sekä työmarkkinoiden toimivuudesta että sairauksista eikä tilanteen parantamiseen ole yksinkertaista reseptiä, Vaittinen toteaa.
