Suuryritysten ylimmän johdon näkemykset kokosi jo kuudetta kertaa toteutettu Osuuspankin ja Aalto-yliopiston suuryritystutkimus.
Suomen 250 suurimman yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto nousi noin 303,2 miljardiin euroon kolmen vuoden laskun jälkeen. Erinomaista tuloskuntoa todistaa myös entisestään noussut 6,33 prosentin kumulatiivinen nettotulostaso.
– Suuryrityksillä on nyt täysi vauhti päällä. Tulokset kertovat selkeästi sen, että investoijia on enemmän kuin säästäjiä. Investointeja tehdään kautta linjan, erityisesti tekoälyyn, tuotteiden ja palveluiden digitalisointiin sekä uusien kehittämiseen, kiteyttää OP:n yrityspankkiliiketoiminnasta vastaava johtaja Hannu Jaatinen.
Myös kysynnän nähdään kasvavan tänä vuonna sekä Suomessa että ulkomailla, erityisesti euroalueella.
Suuryritykset työllistävät aiempaa enemmän. Viime vuonna suuryritykset työllistivät yhteensä yli 28 000 ihmistä enemmän (+ 3,35 %) kuin edellisvuonna, ja henkilöstömäärän ennakoidaan kasvavan edelleen.
Kovassa kasvuvaiheessa useat suuryritykset myös käyvät läpi luovaksi tuhoksi kuvailtua murrosta.
Työntekijöitä sekä koulutetaan että rekrytoidaan
Useampi kuin kaksi kolmesta suuryrityksestä (67 %) aikoo edistää alansa luovaa tuhoa. Tätä kansantalouksien tyypillistä ilmiötä ajaa juuri nyt digitalisaatio. Aiheesta kysyttiin suuryrityksiltä nyt ensimmäistä kertaa.
– Suuryritykset toimialasta riippumatta käyvät läpi suurta uudistumisen vaihetta. Samalla toimialalla on sekä voittajia että häviäjiä. Uudistumista edistetään esimerkiksi systemaattisella yhteistyöllä start up -yritysten kanssa, kuvailee Aalto-yliopiston käytäntöön suuntautunut professori Pekka Mattila.
Vaikka jopa 85 prosenttia suuryritysten ylimmän johdon edustajista uskoo siihen, että tekoäly korvaa henkilötyötä, kokevat johtajat kyselyn mukaan suurta vastuuta henkilöstöstään. Peräti 98 prosenttia heistä uskoo, että yrityksensä ratkaisee lähivuosien osaamistarpeita kehittämällä oman henkilöstönsä osaamista. Yrityksistä 96 prosenttia aikoo ratkaista osaamistarpeitaan rekrytoimalla uusia osaajia ulkopuolelta.
– Siinä missä yritykset panostavat eri liiketoiminta-alueita tukevien tekoälyratkaisujen kehittämiseen, ne tarvitsevat edelleen parhaat osaajat riveihinsä. Tämä näkyy suuryritysten ylimmän johdon kanssa käydyissä keskusteluissa. Jotta parhaat osaajat löytyvät ja pysyvät yrityksissä, myös henkilöstön osaamisen ja johtamisen laadun kehittämiseen panostetaan, sanoo Jaatinen.
Murroksessa näyttää muuttuvan myös se, millaisina suuryritykset näkevät oman roolinsa yhteiskunnassa.
Vastuullisuuden merkitys yrityksille kasvaa
Sekä maailman että kotimaan poliittiset tilanteet mietityttävät edelleen suuryritysten ylintä johtoa. Valtaosa tutkimukseen vastanneista yrityksistä kokee, että maailmanpolitiikkaan (76 %) ja Suomen poliittiseen johtamiseen (60 %) liittyy epävarmuustekijöitä – edellis-vuonna jälkimmäinen luku oli 74 prosenttia.
Suuryritykset ovat heränneet myös pohtimaan rooliaan yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa. Peräti 57 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että yrityksen tehtävä on ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia, jotka liittyvät esimerkiksi talouteen ja ympäristöön.
Vastuullisuus ylipäätään on yhä useamman suuryrityksen agendalla. Jopa 92 prosenttia vastanneista aikoo lähitulevaisuudessa panostaa vastuullisuuteen tekojen tasolla nykyistä enemmän.
– Maailmalla jo pitkään nousussa ollut ilmiö näyttää rantautuneen myös Suomeen. Tätä varsinkin kuluttaja-asiakkaat toivovat yrityksiltä, sanoo Pekka Mattila.
Suuryritystutkimus kattaa vuosittain 250 suurinta yritystä. Syys-lokakuussa 2017 toteutettuun kyselyyn vastasi 181 ylimmän johdon edustajaa 127 suuryrityksestä. Vastaajina ovat etenkin toimitusjohtajat, talous- ja rahoitusjohtajat sekä liiketoimintajohtajat.
