Suomen Reserviupseeriliiton mukaan Puolustusvoimissa on suoranainen upseeripula. Liitto pitää ongelmallisena suunnitelmaa laskea upseerien määrää vapautuvissa tehtävissä.
Opistoupseerien tehtävät poistuvat vähitellen Puolustusvoimista. Puolustusvoimien suunnitelma on, että opistoupseerien vaativimpiin tehtäviin sijoitetaan nuorempia upseereita. Näissä tehtävissä toimitaan esikunnissa ja valmistellaan sekä suunnitellaan sodan ajan operaatioita.
Tehtävät vaativat Reserviupseeriliiton mukaan korkeakoulutuksen siksi, että niissä toimitaan sodan aikana osaavien ja usein korkeakoulutettujen reserviupseerien esimiehinä. Tällaiseen tehtävään soveltuu liiton mielestä vain Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistunut upseeri.
− Puolustusvoimat on muuttamassa edellä mainittua suunnitelmaa. Yleisen asevelvollisuuden, uskottavuuden sekä reserviupseereiden koulutuksen, osaamisen, arvostuksen ja sotilasarvojen kannalta on erittäin ongelmallista, jos korkeakoulutettuja upseereita ei määrätä opistoupseerien vaativimpiin tehtäviin. Puolustuskykyä ollaan rapauttamassa, ja sodanajan joukkojen laatu kärsii, Reserviupseeriliiton tiedotteessa todetaan.
− Olisi kummallista, jos vääpeli toimisi reservin kapteenin esimiehenä sodan aikana. Tämä on myös rekrytointikysymys: tärkeimpiin sodan ajan tehtäviin tulee olla edelleen perustana upseerikoulutus. Suunnitelman muutokseen on syynä vain palkkarahan puute eli häntä heiluttaa koiraa.
Upseeriliitto selvitti tämänhetkisen henkilöstötilanteen vertailemalla luottamusmiehiltä saatuja tietoja ja kokoonpanoja.
− Ei ole olemassa vajetta vaan suoranainen upseeripula. Puolustusvoimissa on tällä hetkellä 200 upseerin lisätarve. Näissä vaativissa rauhan ajan tehtävissä toimivat ammattiupseerit ovat reserviupseerien sodan ajan esimiehinä. Tällaiseen tehtävään soveltuu vain korkeakoulutettu upseeri.
Reserviupseeriliiton mukaan sodan ajan suorituskyky on varmistettava riittävillä henkilöstöresursseilla.
− Vaativimmat opistoupseerien tehtävät tulee täyttää nuoremmilla upseereilla. Lisäksi Puolustusvoimien henkilöstön lisätarpeesta on tehtävä parlamentaarinen selvitys – kuten aikoinaan tehtiin myös materiaalitarpeesta, liitto vaatii.
