Oi niitä aikoja. Nokian mobiilipeleihin soveltuvia multimediapuhelimia k uvassa vuodelta 2003. LEHTIKUVA / MARJA AIRIO

Panostus teknologiaan hiipuu, radikaalia muutosta halutaan

Innovaatiopolitiikka on VTT:n mukaan ennakoimatonta ja kokonaiskuva puuttuu.

Tekniikan akateemiset TEKin ja VTT:n yhdessä toteuttama Teknologiabarometrin mukaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetty rahamäärä Suomessa on viime vuosina kääntynyt kasvuun, mutta suhde bruttakansantuotteeseen on laskenut jo kymmenen vuotta.

Vuonna 2009 osuus tki-investointien suhde bruttokansantuotteeseen oli 3,8 prosenttia, mutta vuonna 2017 vain 2,8 prosenttia.

Suomen asema on barometrin tekijöiden mukaan heikentynyt tutkimuksen kahdeksaan vertailumaahan verrattuna. Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Koreassa suhteelliset tki-investoinnit ovat pääosin kasvaneet tai pysyneet ennallaan.

Yritysten panostukset ovat laskeneet suhteessa julkista sektoria enemmän. Yritysten tki-investointien vertailussa Suomi on pudonnut vertailumaiden joukossa toiselta sijalta seitsemänneksi.

– Suomen tki-investointien radikaali suunnanmuutos on elintärkeää kestävän kasvun vahvistamiseksi ja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Valtion tki-investoinnit vaikuttavat myös suoraan yksityisen sektorin investointihalukkuuteen. Valtion tärkeänä tehtävänä on aktivoida yrityksiä tekemään enemmän innovaatiotoimintaa, ja kannustettava myös uusia yrityksiä innovaatiotoiminnan piiriin, toteaa tiedotteessa VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.

Teknologiabarometrin tulosten perusteella kannattaisi ottaa mallia Ruotsista, jossa tutkimuksesta ja tuotekehityksestä on tullut yksi talousihmeen kulmakivistä. TEKin Pekka Pellisen mukaan hyvässä innovaatiopolitiikassa on kyse muustakin kuin rahasta.

– Suomalainen innovaatiopolitiikka on 2010-luvulla ollut ennakoimatonta ja kokonaiskuva on puuttunut. Esimerkiksi Business Finlandin yrityksille suunnattua rahoitusta on vuoroin leikattu ja lisätty. Ruotsissa innovaatiopolitiikkaa tehdään pääministerin johtamana ja innovaationeuvoston ohjauksessa. Suomessa tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta kuihtui viime hallituskaudella, Pellinen huomauttaa.

Tutkimuksen tekijöiden toiveita herättää kuitenkin se, että yritysjohdon vastausten perusteella yritysten tki-investoinnit olisivat lähitulevaisuudessa kasvu-uralla. Yritysjohdon luottamus tutkimustoimintaan tehtyjen investointien kannattavuuteen on korkealla tasolla edellisvuosien tapaan.

Tutkimuksen mukaan myös suomalaiset poliitikot pitävät aiempaa vahvemmin tutkimustoiminnan vaatimia panostuksia perusteltuina, koska ne tuottavat Suomelle korkean koron.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt