Tekniikan akateemiset TEKin ja VTT:n yhdessä toteuttama Teknologiabarometrin mukaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetty rahamäärä Suomessa on viime vuosina kääntynyt kasvuun, mutta suhde bruttakansantuotteeseen on laskenut jo kymmenen vuotta.
Vuonna 2009 osuus tki-investointien suhde bruttokansantuotteeseen oli 3,8 prosenttia, mutta vuonna 2017 vain 2,8 prosenttia.
Suomen asema on barometrin tekijöiden mukaan heikentynyt tutkimuksen kahdeksaan vertailumaahan verrattuna. Ruotsissa, Tanskassa, Alankomaissa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Koreassa suhteelliset tki-investoinnit ovat pääosin kasvaneet tai pysyneet ennallaan.
Yritysten panostukset ovat laskeneet suhteessa julkista sektoria enemmän. Yritysten tki-investointien vertailussa Suomi on pudonnut vertailumaiden joukossa toiselta sijalta seitsemänneksi.
– Suomen tki-investointien radikaali suunnanmuutos on elintärkeää kestävän kasvun vahvistamiseksi ja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi. Valtion tki-investoinnit vaikuttavat myös suoraan yksityisen sektorin investointihalukkuuteen. Valtion tärkeänä tehtävänä on aktivoida yrityksiä tekemään enemmän innovaatiotoimintaa, ja kannustettava myös uusia yrityksiä innovaatiotoiminnan piiriin, toteaa tiedotteessa VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.
Teknologiabarometrin tulosten perusteella kannattaisi ottaa mallia Ruotsista, jossa tutkimuksesta ja tuotekehityksestä on tullut yksi talousihmeen kulmakivistä. TEKin Pekka Pellisen mukaan hyvässä innovaatiopolitiikassa on kyse muustakin kuin rahasta.
– Suomalainen innovaatiopolitiikka on 2010-luvulla ollut ennakoimatonta ja kokonaiskuva on puuttunut. Esimerkiksi Business Finlandin yrityksille suunnattua rahoitusta on vuoroin leikattu ja lisätty. Ruotsissa innovaatiopolitiikkaa tehdään pääministerin johtamana ja innovaationeuvoston ohjauksessa. Suomessa tutkimus- ja innovaationeuvoston toiminta kuihtui viime hallituskaudella, Pellinen huomauttaa.
Tutkimuksen tekijöiden toiveita herättää kuitenkin se, että yritysjohdon vastausten perusteella yritysten tki-investoinnit olisivat lähitulevaisuudessa kasvu-uralla. Yritysjohdon luottamus tutkimustoimintaan tehtyjen investointien kannattavuuteen on korkealla tasolla edellisvuosien tapaan.
Tutkimuksen mukaan myös suomalaiset poliitikot pitävät aiempaa vahvemmin tutkimustoiminnan vaatimia panostuksia perusteltuina, koska ne tuottavat Suomelle korkean koron.
