X
SULJE MAINOS
TE-toimisto Helsingin Pasilassa. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Suomen ongelmina työvoiman riittävyys ja kohtaanto-ongelmat

Työvoimapulaa potevien ammattien määrä on nousemassa korona-aikaa edeltävälle tasolle.

– Työvoiman kohtaanto-ongelmat ja työvoiman riittävyys, mutta toisaalta erityisesti pitkäaikaisen työttömyyden jälkeinen työllistymisen vaikeus ovat nyt Suomen työvoimapolitiikan keskeiset ratkottavat haasteet, sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

TEM julkaisi tänään analyysit työvoimapalveluista vuonna 2019 ja uusien työpaikkojen synnystä 2020 sekä Ammattibarometrin.

TEM-analyysin mukaan lyhyen aikavälin työllistymisen kannalta parhaita työvoimapoliittisia palveluita ovat vuonna 2019 olleet työllistäminen starttirahalla, vuorotteluvapaasijaisuudet sekä opiskelu työttömyystuella.

Vastaavasti työllistymisen kannalta heikompia ovat olleet kuntouttava työtoiminta, valmennukset, kokeilut sekä opiskelu kotoutumistuella.

Luetellut henkilöiden työmarkkina-asemaa parantavat palvelut, ovat tavoitteiltaan ja volyymiltaan hyvin eri tyyppisiä. Eri palveluille asetetut erilaiset tavoitteet ja työnhakijoiden valikoitumien eri palveluihin vaikuttavat olennaisesti palvelun jälkeiseen työllistymiseen.

– Joissakin palveluissa, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa, nopeat työllisyysvaikutukset eivät ole keskeisenä tavoitteena. Kuntouttava työtoiminta on kuntien sosiaalipalveluun kuuluva toimenpidekokonaisuus, analyysissa todetaan.

Aktiivipalveluista avoimille työmarkkinoille sijoittumiset ovat vuodesta 2014 lähtien olleet pienessä kasvussa. Työmarkkinatilanteen yleisen paranemisen myötä erityisesti yksityisen sektorin työllistämisen ja ammatillisen koulutuksen jälkeinen avoimille työmarkkinoille sijoittuminen on ollut jo usean vuoden ajan kasvussa.

Työvoimapoliittisten aktiivipalvelujen piirissä olevien määrä on pitkään ollut noin 120 000 henkilöä.

TEMin mukaan todennäköisimmin aktiivisilta työvoimapalveluilta työllistyy muita nopeammin, mitä nuorempi on ikäluokassa 25–54-vuotiaat ja mitä enemmän omaa koulutustaustaa.

Naiset ovat työllistyneet miehiä paremmin erityisesti julkiselle sektorille työllistämisten jälkeen. Miehet ovat työllistyneet jonkin verran naisia paremmin valmennusten sekä kotoutumistuella tapahtuneen opiskelun jälkeen.

Uusia työpaikkoja syntyi myös koronavuonna

Rekrytointiongelmia esiintyi yleisesti Suomessa pandemiavuonna 2020. Osa niistä muodostui lopulta työvoimapulaksi, jossa haettua työvoimaa jäi osin tai kokonaan saamatta.

– Keskeiset syyt työvoiman saatavuusongelmissa olivat yhä puutteet koulutuksessa ja työkokemuksessa, joista työkokemus oli uusissa työpaikoissa koulutusta tärkeämpi ongelmien syy, analyysi kertoo.

Työvoimapula on määrällisesti selvästi suurinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa ja etenkin määräaikaisiin töihin on vaikea saada osaavaa työvoimaa. Tilanne tältä osin heikkeni eniten myös juuri tällä toimialalla. Myös koulutuksen toimialalla tilanne heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna.

Analyysi perustuu yli 8 300 toimipaikan vastauksiin, jotka edustavat painotettuna yli 156 000 toimipaikkaa. Ne hakivat vuonna 2020 kaikkiaan 656 000 työntekijää, mikä on 94 000 työntekijää vähemmän kuin vuonna 2019.

Määräaikaisia työntekijöitä haettiin selvästi enemmän kuin vakinaisia työntekijöitä. Uusia työpaikkoja syntyi runsaat 288 000, mikä on 37 000 työpaikkaa vähemmän kuin vuonna 2019. Vähennys on suhteellisen pieni ottaen huomioon, että olosuhteet taloudessa ja työmarkkinoilla olivat koronavuonna etenkin tietyillä toimialoilla epävarmat.

Uusiin työpaikkoihin haettiin eniten työvoimaa kaupan alalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa sekä rakentamisessa.

Uusia työpaikkoja syntyi eli rekrytointeja uusiin työpaikkoihin tehtiin puolestaan suhteellisesti eniten rakentamisessa, informaatio- ja viestintäalalla, ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa ja kaivostoiminnassa.

Vähiten niitä syntyi terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa.

Uusien työpaikkojen synty on yleisintä toimialoilla, joilla ovat tyypillisiä määräaikaiset tai kausiluonteiset työsuhteet. Uusia työpaikkoja syntyy tyypillisesti yrityksissä, jotka ovat kasvuhakuisia, ja joissa henkilöstömäärä vaihtelee paljon. Näissä toimipaikoissa on usein myös ulkomaista työvoimaa.

TE-toimisto nousi vuonna 2020 tärkeimmäksi hakukanavaksi, kun työntekijä rekrytoitiin uuteen työpaikkaan. Toiseksi tärkein hakukanava olivat epäviralliset henkilöyhteydet. Sosiaalisen median rooli hakukanavana kasvoi viime vuonna edelleen.

Toimipaikkoihin viimeksi rekrytoitu työntekijä tuli yleisimmin vakinaiseen kokoaikaiseen työsuhteeseen. Näiden työsuhteiden osuus kasvoi hieman vuoteen 2019 verrattuna, mutta jäi kuitenkin alle puoleen kaikista työsuhteista. Useampi kuin joka viides työntekijä oli rekrytoitu yli kolmen kuukauden kestoiseen määräaikaiseen työsuhteeseen.

Viime vuonna toimipaikoista kysyttiin myös työvoimapulan vaikutuksista toiminnan kasvuun. Liki joka neljännessä toimipaikassa osaavan työvoiman saatavuusongelmat estivät toimipaikan kasvun. Ongelma oli merkittävin rakennusalalla.

Työvoimapulaa etenkin terveys- ja sosiaalialalla

Työvoimapulaa potevien ammattien määrä on nousemassa korona-aikaa edeltävälle tasolle.

Työvoiman ylitarjonnasta kärsivien ammattien määrä vähenee Ammattibarometrin mukaan loivasti ja koronan vaikutus ylitarjonnassa on vähäinen.

Työvoimapulan painopiste on edelleen terveys- ja sosiaalialan ammateissa. Siivoojat ja hitsaajat ovat nyt palanneet pula-ammattien top-15 –listalle.

Ylitarjonnassa korostuvat luovan työn ammatit, kuten taide- ja kulttuurialan asiantuntijat ja kuvataiteilijat, jotka nousivat uusina ammatteina ylitarjonnan top-15 –listalle.

Suurimmat kysyntä- ja tarjontavolyymit ovat sairaanhoitajien ja lähihoitajien ammateissa.

Ammattien työmarkkinatilanne on tasapainoisin Satakunnassa ja Lapissa. Työvoimapula-ammattien määrä on ollut kasvussa vuodentakaiseen tilanteeseen nähden erityisesti Pohjois-Savossa, Hämeessä ja Kainuussa.

Tulokset käyvät ilmi syksyn Ammattibarometrista, joka perustuu työ- ja elinkeinotoimistoissa elo-syyskuun 2021 aikana tehtyyn arvioon hieman yli 200 ammatin kysynnän ja tarjonnan suhteista lähitulevaisuudessa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt