Maailman metsien arvo on 50–150 biljoonaa dollaria, eli 44–133 biljoonaa euroa, selviää konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin (BCG) tuoreesta laskelmasta. BCG on tehnyt laskelman, jossa on huomioitu myös se, millainen vaikutus metsillä on ilmastonmuutoksen torjumisessa. Suuri osa metsien arvosta tuleekin metsien myönteisistä ilmastovaikutuksista.
Suomen metsien arvo on BCG:n mukaan 240–510 miljardia euroa, mikä on 1–2 kertaa Suomen koko pörssin arvo. Kun otetaan huomioon metsien arvo myös sosiaalisesti sekä ilmaston ja ympäristön kannalta, metsän arvo hehtaaria kohden on noin 3–7 kertaa suurempi kuin talousmetsästä nykyään saatavaan hinta.
Suomen metsien arvo asukasta kohden on noin 5–8-kertainen verrattuna vastaavaan arvoon koko maailman mittakaavassa.
Suurin osa arvosta syntyy ilmastovaikutuksista
BCG laski metsien arvon neljän tekijän mukaan. Laskelmissa otettiin huomioon metsien rooli ilmastonmuutoksen säätelijänä, veden ja ilman puhdistajana, metsien kaupallinen eli metsäteollinen arvo sekä metsien sosiaalinen arvo eli se, miten metsät vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään.
Arvonmäärityksessä yksi tärkeimmistä oletuksista on metsien varastoiman hiilidioksiditonnin arvo, jonka voidaan arvioida olevan 24–120 euroa tonnia kohden. Alarajana on käytetty nykyistä EU:n päästöoikeuden hintaa ja ylärajana ilmastopaneeli IPCC:n arviota päästöoikeuden hinnasta, jolla ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.
– Suurin osa Suomenkin metsien kokonaisarvosta tulee myönteisistä ilmastovaikutuksista. Elävän puuston hiilivaraston arvo on jopa kaksi kolmasosaa (29–67 %) koko metsän arvosta. Arvo muodostuu epäsuorasti siitä, että metsään sitoutunut hiili on poissa ilmakehän hiilidioksidista eikä siten kiihdytä ilmastonmuutosta. Suomen metsien hiilivaraston ilmastovaikutusten arvon voidaan arvioida olevan 12[nbsp]000–60[nbsp]000 euroa jokaista suomalaista kohden, sanoo BCG:n osakas Juuso Soininen.
Toiseksi suurin vaikutus on metsätaloudellisilla arvoilla. Niiden osuus metsiemme arvosta on noin 25–54 prosenttia. Henkilöä kohden laskettuna Suomen metsien taloudellinen arvo on peräti 27-kertainen verrattuna vastaavaan arvoon globaalisti.
Kotimaisen metsäteollisuuden hiilinieluvaikutuksista on käyty aktiivista poliittistakin keskustelua, mutta pääosin Suomen metsäteollisuus on hyvin hoidettu ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita.
Suomessa myös muut arvotekijät ovat keskimääräistä korkeampia henkilöä kohden. Metsien rooli veden ja ilman puhdistajana sekä metsien sosiaalinen arvo ovat jopa 7[nbsp]000 euroa henkilöä kohti, mikä on jopa kahdeksan kertaa enemmän kuin globaali keskiarvo.
– Nyt kun käytössä on laskelma metsien kokonaistaloudellisesta arvosta, metsien kestävän kehityksen perusteista on helpompaa käydä laajaa keskustelua. Meillä on globaalisti käsissämme valtavan arvokas luonnonvara, jota ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, Soininen sanoo.
Raivaaminen uhkaa
BCG:n raportissa ilmaistaan huoli siitä, että muun muassa metsien raivaaminen peltomaaksi uhkaa tuhota ison osan metsien arvosta. Metsien supistuminen uhkaa raportin mukaan kadottaa niiden arvosta peräti 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Metsiä uhkaavat raportin mukaan viisi päätekijää: metsämaan raivaaminen muuhun käyttöön, kuten peltomaaksi, ilmaston lämpeneminen, kestämätön hakkuu, elottomat ympäristötekijät, kuten metsäpalot sekä elolliset tekijät, kuten tuholaiset ja taudit.
Näistä metsämaan raivaus muuhun käyttöön sekä ilmaston lämpeneminen yhdessä uhkaavat tuhota peräti 27 prosenttia metsien arvosta vuoteen 2050 mennessä.
Suomessa metsien arvo ei ole yhtä pahasti uhattuna kuin maailmalla, sillä metsänhoidon käytäntömme ovat edistyksellisiä ja lainsäädäntö on kehittynyttä. Raportin parametreilla laskettuna Suomen metsistä on uhattuna vain noin kolme prosenttia ja suurimmat riskit liittyvät uusien tautien ja tuholaisten leviämiseen.
