Suomalainen Evondos-lääkerobotti. Robotti annostelee lääkkeen tiettyyn kellonaikaan. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Lääkeala ja terveysteknologia kovassa kasvussa

Terveysteknologia-alan arvonlisä nousi Suomessa 60 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2018.

Tutkiva lääke- ja terveysteknologia-ala on kasvattanut merkitystään Suomessa niin työllisyyden, voittojen kuin arvonlisänkin tuojana, kertoo Martti Kulvikin, Tero Kuusen ja Mika Pajarisen tutkimus Terveysteknologia ja tutkiva lääkeala Suomen taloudessa (ETLA B280).

Vaikka Suomen talous on heittelehtinyt, tutkivan lääke- ja terveysteknologia-alan tuottavuus ja voitollisuus ovat julkistetun tutkimuksen mukaan kasvaneet tasaisesti.

Tutkimustuloksista nousi esiin lukuisia yllätyksiä. Esimerkiksi terveysteknologia-alan arvonlisä nousi Suomessa peräti 60 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2018. Vertailun vuoksi Suomen koko yrityssektorin yhteenlaskettu arvonlisä ei ole inflaatiokorjattuna noussut vuodesta 2008, vaan vasta nyt on noustu takaisin suurin piirtein 2008 lähtötasolle.

Vastaavasti tutkivan lääkealan arvonlisä miltei kaksinkertaistui 1,7 miljardiin euroon, ja työn tuottavuus nousi yli sata prosenttia. Kasvu on myös ollut tasaisen varmaa ja alaan liittyvien arvoketjujen rooli on kasvanut vuosina 2008–2018.

– Suomessa toimivat tutkivat lääkeyhtiöt työllistävät tasaisesti, toimivat tehokkaasti ja ovat nostaneet työvoimakustannuksiaan eli maksettuja palkkoja muuta yrityssektoria enemmän. Tutkivan lääkealan liikevoitot ovat myös 2,5-kertaistuneet, tiivistää tutkimuspäällikkö Kulvik Etlasta.

Kymmenen viime vuoden aikana tutkivan lääkealan kasvu on tullut erityisesti suurten yritysten kautta. Terveysteknologia-alalla puolestaan keskisuuret yritykset ovat vetäneet arvonlisän ja liikevaihdon kasvua. Ulkomaisilla yrityksillä on ollut keskeinen rooli kasvussa.

– Terveysteknologia-alan kymmenestä suurimmasta Suomessa toimivasta yrityksestä peräti kahdeksan on ulkomaalaisomisteisia, lähinnä yhdysvaltalaisia. Ulkomaiset yritykset ovat tulleet Suomeen yleisimmin yritysostojen avulla, kuten GE, joka vuonna 2003 osti Instrumentariumin, Kulvik kertoo.

Terveysteknologia vastaa myös yhä suuremmasta osasta yrityssektorin arvonlisää. Vuonna 2018 osuus oli 0,84 prosenttia. Samaa kokoluokkaa ovat muun muassa kaivosala (0,78 %), kumi- ja muoviteollisuus (0,85 %) ja kulkuneuvojen valmistus (0,94 %).

Määrätietoiset satsaukset loivat pohjan kasvulle

Terveysteknologia- ja lääkeala on kasvanut finanssikriisin jälkeen Suomessa muuta yrityssektoria nopeammin ja vuonna 2018 alojen arvonlisä oli noussut 2,4 miljardiin euroon.

Tutkijat ovat hahmottaneet useampiakin mahdollisia selittäviä tekijöitä menestyksen taustalla. Suomen selkeiksi vahvuuksiksi on jo 1990-luvulla tunnistettu poikkeuksellisen matalan kynnyksen avoin ja rakentava yhteistyö potilaiden, klinikoiden, viranomaisten, yliopistojen ja yhtiöiden välillä.

Suomeen on myös kertynyt osaamista ja innovatiivisuutta niin terveydenhuollossa kuin tutkimustoiminnassakin. Lisäksi alan t&k-toimintaa on myös tuettu. Tulokset viittaavat rohkean politiikan onnistumiseen, toteaa Kulvik.

– Menestystä edelsi jo vuosituhannen vaihteessa aloitettu voimakas panostus alaan. Monipuolisten elinkeinopoliittisten toimien tavoitteeksi asetettiin kansainvälisesti kilpailukykyisen yrityskeskittymän luominen. Toimenpiteet kohdistuivat jälkikäteen arvioituna jopa yllättävän tarkasti juuri tässä tutkimuksessa tarkastelluille aloille, hän jatkaa.

Tutkijat korostavat, että lääke- ja terveysteknologia uutena menestysalana vaatii myös jatkossa uusia panostuksia ja yhteistyön jatkumista. Kilpailukyvyn kannalta Suomesta tulee luoda jatkossakin maaperä, jonne myös globaalit jätit haluavat asettua ja sijoittaa tuotannon lisäksi myös tutkimus- ja kehitystoimintaansa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt