Suomalaisen demokratian rakenteet ja toimintatavat eivät Sitran tuoreen Kansanvallan peruskorjaus -työpaperin mukaan enää pysty vastaamaan yhteiskunnan muutokseen.
Sitran vanhempien asiantuntijoiden Liisa Hyssälän ja Jouni Backmanin laatima työpaperi perustuu laajaan haastatteluaineistoon ja sisältää yli 50 toimenpide-ehdotusta kansanvallan uudistamiseksi.
Haastatteluissa keskeiset vaikuttajat valtion- ja kuntahallinnosta, eduskunnasta, valtioneuvostosta, puolueista, etujärjestöistä ja elinkeinoelämästä pääsivät luottamuksellisesti kertomaan näkemyksiään suomalaisen päätöksentekokoneiston uudistumiskyvystä
Selvityksen mukaan puolueiden ohjelmatyö ei enää tuota poliittisia innovaatioita eikä päätöksentekokoneistossa mietitä pitkän aikavälin tavoitteita, saati yhteiskunnallisia visioita.
”Nämä syyt johtavat edustuksellisen demokratian näköalattomuuteen, mikä puolestaan vähentää osallisuutta ja luottamusta. Samaa kehitystä ruokkii sekin, että siiloutunut hallinto ei saa otetta ihmisten arjen ilmiöistä kuten syrjäytymisestä tai yksinäisyydestä”, Sitran tiedotteessa todetaan.
Työpaperin sisältämät toimintaehdotukset on Sitran mukaan tarkoitettu laajan kansallisen keskustelun lähtölaukaukseksi. Ehdotuksissa esitetään ratkaisuja muun muassa kansalaisten osallisuuden ja suoran demokratian lisäämiseen sekä puolueiden ohjelmatyön vahvistamiseen. Työpaperissa on myös konkreettisia uudistamisehdotuksia eduskunnan ja valtioneuvoston rakenteisiin ja toimintatapoihin.
Kansanvallan peruskorjaus -työpaperin tavoitteena on Backmanin ja Hyssälän mukaan tehdä Suomesta jälleen demokratian mallimaa, vuoden 1906 kansanvaltauudistuksen tapaan.
– Rohkeat yhteiskunnalliset uudistukset ovat välttämättömiä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Suomen sata vuotta jatkunut myönteinen yhteiskunnallinen kehitys on vaarassa pysähtyä, ellei päätöksentekokoneisto pysy mukana maailman muutoksessa. Jo nyt hukkaamme valtavasti voimavaroja vanhentuneiden toimintatapojen ja rakenteiden vuoksi, Liisa Hyssälä arvioi.
Jouni Backman huomauttaa, että kansalaisyhteiskunnan uudet alustat ja toimintatavat haastavat perinteisten instituutioiden vanhat rakenteet ja toimintatavat.
– Yksittäiset uudistukset eivät enää riitä, vaan tarvitaan systeeminen muutos. Tärkein voimavara, kansalaiset, on otettava uusin tavoin mukaan päätöksentekoon. Jos puolueet eivät tähän kykene, tulevat muut vähemmän kansanvaltaiset toimijat korvaamaan ne, hän toteaa.
