Kokoomuksen puoluehallitus on tehnyt kokoomuksen Turun kesäkuun puoluekokoukselle esityksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi kannanotoksi. Vakautta vahvemmilla kumppanuuksilla 2.0 -kannanottoon kuuluu myös puolueen kanta Nato-jäsenyyteen.
Tehty esityksen kohta, jonka puoluekokous voi hyväksyä, muuttaa tai hylätä, kuuluu seuraavasti:
– Kokoomus on jo vuoden 2006 puoluekokouspäätöksellään asettunut kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Nato ei ota uusia jäseniä kriisitilanteissa. Kokoomus katsoo, että Suomen kannattaa hakea Naton jäsenyyttä lähivuosina. Kyse on prosessista, joka vaatii huolellista poliittista ja diplomaattista valmistelua ja avointa keskustelua sekä kotimaassa että kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Suomen tulee toimia läheisessä yhteistyössä Ruotsin kanssa, koska maamme jakavat saman turvallisuusympäristön. Avoimuus keskusteluissa hälventää myös Venäjän epäluuloja.
Puoluekokoukselle tehtiin kolme aloitetta Nato-jäsenyydestä. Verkkouutiset kertoi niistä tässä. Niihin antamissaan vastauksessa puoluehallitus totesi seuraavasti:
– Sen lisäksi, että jäsenyys sitoisi Suomen vielä tiiviimmin läntiseen arvoyhteisöön, toisi se myös turvatakuut, joita Suomella ei Naton rauhankumppanimaana ole kuten aloitteiden tekijät aivan oikein tuovat esiin. On selvää, ettei liittoutumattomuus suojaisi Suomea lähialueella puhkeavassa kriisissä.
Paljon on tapahtunut
Vakautta vahvemmilla kumppanuuksilla 2.0 -kannanottoesityksen mukaan vuoden 2016 puoluekokouskannat ovat kestäneet aikaa hyvin. Kahdessa vuodessa on kuitenkin sen mukaan tapahtunut monia ulko- ja turvallisuuspoliittiseen toimintaympäristöön vaikuttavia asioita, joiden osalta kannanottoa on syytä täydentää ja päivittää.
Puoluehallituksen mukaan ”maailmanpoliittiset mannerlaatat ovat monelta osin liikkeessä ja uusi maailmanjärjestys hakee muotoaan. Suomen kannalta on oleellista, että Euroopan unionin toimintakyky vahvistuu, vaikka Iso-Britannia eroaa ja unionia haastetaan niin sisältä kuin ulkoakin”.
– Venäjän poliittinen johto pyrkii vahvistamaan maan asemaa niin entisen Neuvostoliiton alueella, Euroopassa kuin globaalisti. Keinovalikoima on laaja. Suomen on huomioitava Venäjän lisääntynyt voimankäyttö muun muassa Lähi-idässä sekä sen pyrkimykset vaikuttaa länsimaiden sisäiseen kehitykseen esimerkiksi vaaleihin vaikuttamalla, kannanotossa todetaan.
– Poliittisia ja yhteiskunnallisia muutoksia välttävä politiikka haittaa Venäjän rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Globaalissa taloudessa Venäjän rooliksi on jäänyt fossiilisen energian tuottaja ja viejä. Taloudellisesti Venäjä onkin jäänyt jälkeen kaikista kilpailijoistaan. Osin siksi se on panostanut voimapolitiikkaan ja sotilaallisen suorituskyvyn vahvistamiseen.
– Venäjä on palannut merkittäväksi maailmanpoliittiseksi pelaajaksi, joka näkee kansainväliset suhteensa konfliktin ja vastakkainasettelun kautta. Poliittisen ja taloudellisen kehityksen valossa on epätodennäköistä, että suunnassa tapahtuisi suuria muutoksia ainakaan seuraavaan kuuteen vuoteen. Suomen tavoite on lännen ja Venäjän suhteiden normalisointi, mutta niin ei voi tapahtua ennen kuin Venäjä kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja kaikkien valtioiden itsemääräämisoikeutta.
Luotettava kumppani
Kokoomuksen puoluehallituksen mukaan ”Euroopan unionin merkitys Suomelle keskeisenä arvo- ja turvallisuusyhteisönä korostuu. Suomi teki valintansa vuonna 1995 ja on siitä lähtien ollut kaikilla kartoilla osa länttä. Pyrkimykset kyseenalaistaa tätä vievät Suomea harmaalle vyöhykkeelle ja altistavat meidät niin perinteisille kuin uusillekin turvallisuusuhille. Mitä vahvempi Euroopan unioni on, sitä myönteisempi vaikutus sillä on Suomen kansainväliseen asemaan ja itsenäisyyteen”.
– EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on edennyt parissa vuodessa enemmän kuin koko EU:n olemassaolon aikana. Pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä, puolustusmenojen vuosittaisella arvioinnilla sekä tutkimukseen ja suorituskykyihin tarkoitetuilla rahastoilla pyritään vahvistamaan Euroopan omaa toimintakykyä. Kaikki yhteistyö on sotilaallisesti liittoutumattomalle Suomelle turvallisuutta lisäävä tekijä, kannanottoesitys katsoo.
– EU:n piirissä tapahtuva turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on Natoa täydentävää, eivätkä Nato-maat salli päällekkäisten rakenteiden tekemistä; turvatakuut kattavat vain Naton jäsenet. Kyseessä on kuitenkin merkittävä muutos, jolla luodaan eurooppalaisia valmiuksia riippumatta siitä, kuka niitä käyttää. EU ja Nato eivät kilpaile keskenään vaan molemmilla vahvistetaan eurooppalaisia suorituskykyjä. Yhteistyön edistäminen on yksi tulevaisuuden tärkeimpiä tehtäviä ja Suomen tulee olla tässä aktiivinen.
Kokoomuksen puoluehallituksen mukaan ”Suomen on jatkossakin oltava turvallisuutta tuottava ja luotettava kumppani. Suomen sotilaallinen suorituskyky on eurooppalaisessa vertailussa varsin vahva. Hävittäjä- ja laivastohankintojen myötä Suomen puolustusmenot tulevat 2020-luvulla nousemaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta”.
