Aleksei Navalnyi vangittiin heti hänen palattuaan Venäjälle. LEHTIKUVA / AFP Kirill Kudryavtsev

”Suomen kannanotot taitavat olla täysin yhdentekeviä Kremlissä”

Pääministerin Navalnyi-kannanotosta syntyi jupakka.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelman mukaan ”marssijärjestyskeskustelu” tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) Aleksei Navalnyin vangitsemista koskevista kannanotoista kuulostaa keinotekoiselta.

– Ulostulojen sisältö oli täysin sama. Kyse vaikuttaa olevan enemmän arvovallasta kuin ulkopoliittisesta linjasta. Suurempi ongelma on, että Suomen kannanotot asiassa taitavat olla täysin yhdentekeviä Kremlissä, Vuorelma summaa Twitterissä.

Venäjällä ulkomaisiin Navalnyi-kannanottoihin on suhtauduttu lähinnä uhmakkaasti ja vähättelevästi.

Myrkytyksestä Saksassa toipunut Navalnyi vangittiin heti hänen palattuaan Venäjälle viime sunnuntaina. Marin kirjoitti maanantaina  aamulla Twitterissä, että Venäjän tulisi vapauttaa Navalnyi ja muut hänen saapumisensa yhteydessä vangitut henkilöt viipymättä ja suorittaa tutkinta hänen myrkytyksestään.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vaati hänkin Navalnyin vapauttamista, mutta vasta iltapäivällä Helsingin Sanomien haastattelussa. Niinistö on sittemmin keskustellut Navalnyin tapauksesta puhelimitse Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa.

Marinin kannanotto on herättänyt keskustelua siitä, menettelikö pääministeri asiassa oikein. Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Presidentti Niinistö kertoi Iltalehden mukaan torstaina politiikan toimittajien tilaisuudessa, ettei Marinin kannanotosta oltu keskusteltu etukäteen.

Esimerkiksi kokoomuksen pitkän linjan kansanedustaja ja eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva luonnehti Ylen A-Studiossa, ettei asia mennyt Suomelta ”oppikirjan mukaisesti”. Kanervan mukaan olisi tärkeää, että ulostulot koordinoidaan valtiojohdon kesken. Isomman asian ollessa kyseessä kysymys olisi ollut hänen mukaansa erittäin merkittävä.

Sanna Marinin esikunnasta kerrottiin IL:lle, että kyse oli väärinkäsityksestä. Pääministerin kerrotaan olleen siinä käsityksessä, että asiasta oli puhuttu presidentin kanssa.

Johanna Vuorelman mukaan Suomen kanta on joka tapauksessa laadittu yhteistoiminnassa perustuslain muotoilun mukaisesti.

– Tässä tapauksessa näyttää olevan kyse siitä, että kuka kannan tuo esille. Tässä on olennaista erottaa kannan määrittely ja kannasta viestiminen, hän toteaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt