Verkkouutiset

”Suomen ja Ruotsin on edettävä kohti puolustusliittoa”

Maat eivät asiantuntijoiden mukaan suoriudu yksin, eikä liittosuhteen rakentaminen kriisin puhjettua ole realistista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen ja Ruotsin keskinäinen puolustusyhteistyö on suomalaisprofessori Stefan Forssin ja ruotsalaisen everstiluutnantti evp. Stig Rydellin mukaan ottanut muutaman vuoden kuluessa merkittäviä harppauksia. Mailla on myös yhteiset intressit ja yhteinen näkemys Itämeren alueen turvallisuuspoliittisista haasteista.

Forss on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti sekä Suomen Sotatieteellisen Seuran ja Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian jäsen. Rydell on Ruotsin ilmavoimien upseeri, joka on toiminut strategian opettajana Suomen, Ruotsin ja Norjan maanpuolustuskorkeakouluissa.

– Vuodesta 2015 yhteistyö on syventynyt ja edennyt niin pitkälle, että maat voivat nyt ”toimia sotilaallisesti yhdessä, jos tätä koskevat poliittiset päätökset tehdään molemmissa maissa”, Forss ja Rydell toteavat Svenska Dagbladetin julkaisemassa kirjoituksessaan puolustusministeri Antti Kaikkosta (kesk.) ja tämän ruotsalaista kollegaa Peter Hultqvistia lainaten.

Suomi-Ruotsi-yhteistyö on heidän mukaansa nyt edennyt vaiheeseen, jossa on ajankohtaista keskustella vakavasti maiden välisen puolustusliiton mahdollisuudesta. He uskovat, että myös ilmapiiri molempien maiden kansalaisten keskuudessa voisi olla pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiselle otollinen, vaikka soraääniäkin yhä esiintyy.

– Liittosuhde olisi kansallista puolustussuunnittelua täydentävä, ei sen kanssa kilpaileva – eikä se myöskään sulkisi pois tulevaa jäsenyyttä Natossa. Yhteistyö Suomen kanssa on ollut erittäin menestyksekästä ja syventynyt vähitellen tasoille, joita harva olisi 10–15 vuotta sitten ennakoinut, kirjoittajat toteavat.

– Mitä tällainen liittosuhde puolesta ja vastaan -argumenttien kannalta tarkoittaisi? Perustavanlaatuisin argumentti liittosuhteen puolesta on se, että Ruotsi, jota on puolustuskomitean vuonna 2019 esittämän loppuraportin.
mukaan puolustettava yhdessä muiden kanssa, ei siis suoriudu yksin. Sama koskee myös Suomea, Forss ja Rydell sanovat.

Myöskään Natoon vuodesta 1949 kuuluneella Norjalla ei ole edellytyksiä hoitaa puolustustaan yksin. Tämän on heidän mukaansa Norjan puolustusministeri Frank Bakke-Jensenkin vastikään suoraan todennut.

– Tosiasialliset olosuhteet ovat yksi lisäperuste liittoutumiselle – yksin ”me” emme pärjää, Forss ja Rydell sanovat.

”Konfliktia ei voisi seurata sivusta”

Liittosuhde edellyttää Forssin ja Rydellin mukaan huolellisia valmisteluja ja aikaa.

– Sellaista aikaa ei todennäköisesti ole käytettävissä, kun kriisi tulee, leviää ja eskaloituu. Valmistelut on tehtävä rauhan aikana, he sanovat. Kyse on muun muassa lainsäädännöstä.

– Sotilaallisten voimavarojen yhteinen hyödyntäminen tuottaa korotetun kynnysvaikutuksen ja pidäkkeen. Se ilmaisee yhteisen tahdon puolustaa Suomea ja Ruotsia hyökkäystä vastaan. Se antaa ulkomaailmalle kouriintuntuvan ja yhteisen signaalin siitä, että haluamme ja voimme puolustautua ja tulemme niin tekemään, he toteavat.

Liittosuhteen hyötyihin Forss ja Rydell lukevat muun muassa ilma- ja merivoimien mahdollisuuden nopeaan, hajautettuun ja syvään tukeutumiseen kriisitilanteessa. Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien suorituskyvyt ovat myös monilta osiltaan toinen toisiaan täydentäviä. Ruotsilla on esimerkiksi merkittävä kyky vedenalaiseen toimintaan, Suomen ilmavoimat kykenevät puolestaan kaukovaikutteisiin ilmasta maahan -iskuihin.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)