– Finanssisektorin toimijoiden on kuitenkin varauduttava toimintaympäristön mahdollisesta äkillisestä muutoksesta aiheutuviin riskeihin, toteaa Finanssivalvonta Fiva.
Fivan mukaan korkojen äkillinen merkittävä korjausliike globaaleilla rahoitusmarkkinoilla aiheuttaisi negatiivisia vaikutuksia myös suomalaisille finanssisektorin toimijoille.
– Tämän voisi laukaista esimerkiksi globaaleihin kauppasuhteisiin liittyvä jännitys tai kehittyvien maiden talouksien heikko kehitys. Tällöin liiketoimintavolyymien kasvu hidastuisi, ja reaalitalouden mahdollinen negatiivinen kierre heijastuisi kaikkiin finanssialan toimijoihin.
Finanssisektorin kannattavuus ja vakavaraisuus on entistä riippuvaisempi asuin- ja liikekiinteistömarkkinoiden kehityksestä. Kiinteistövakuudellisten luottojen osuus pankkien luottokannasta on kasvanut kolmessa vuodessa 35 prosentista 43 prosenttiin. Myös vakuutusyhtiöiden kiinteistösijoitukset ovat merkittävät.
− Kotitalouksien korkea velkaantuneisuus, asunto- ja liikekiinteistöluottojen merkittävä osuus luottolaitosten lainoista sekä asuntolainavakuudellisen jälleenrahoituksen suuri merkitys voimistaisivat mahdollisen asuntomarkkinalähtöisen kriisin vaikutuksia rahoitussektoriin. Tällöin epäsuorat negatiiviset vaikutukset olisivat todennäköisesti huomattavia, Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen muistuttaa.
Myös ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen vaatimukset vaikuttavat yhä konkreettisemmin finanssisektorin, erityisesti vakuutusyhtiöiden toimintaan, toimintaympäristöön ja sääntelyyn. Maailmanlaajuisesti ympäristökatastrofien aiheuttamat vahingot olivat ennätyssuuret vuonna 2017.
Pankkisektorin vakavaraisuus EU-alueen vahvimpia
Suomen pankkisektorin tuloskehitys jäi kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla vaimeaksi tuottojen laskun ja kehityshankkeista johtuneen kulukasvun vuoksi.
– Kehityskulujen etupainotteisuus, tuleviin tuottoihin tai kustannussäästöihin liittyvä epävarmuus sekä uusien tuottolähteiden vaimea kehitys ovat tuoneet riskejä pankkisektorin kannattavuuskehitykselle, Fiva toteaa.
Fivan mukaan Sektorin merkittävimmät rakenteelliset haavoittuvuudet ovat keskittyneisyys, kotitalouksien korkea velkaantuneisuus, luotonannon voimakas kytkeytyminen kiinteistömarkkinoihin sekä suuri markkinarahoituksen osuus. Nämä riskit pysyivät edelleen korkealla tasolla.
Pankkisektorin vakavaraisuus on kuitenkin pysynyt vakaana ja EU-alueen vahvimpien joukossa. Kustannustehokkuus on säilynyt hyvänä ja järjestämättömien saamisten määrä alhaisena EU-vertailussa. Systeemisten haavoittuvuuksien perusteella asetetut lisäpääomavaatimukset sekä pankkien korkeat vapaaehtoiset pääomapuskurit lisäävät pankkisektorin häiriönsietokykyä muuttuvan toimintaympäristön tuomien, yllättävienkin riskien varalle.
Alkuvuoden aikana henkivakuutussektorin vakavaraisuus vahvistui ja oli selvästi vaatimusten yläpuolella. Sijoitustuotot supistuivat viime vuosiin verrattuna.
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuuden kehitys oli vakaata yhtiöiden toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista huolimatta. Suomen talouden positiivinen muutos heijastui vakuutusmaksutuloon, joka kääntyi lievään nousuun ensi kerran vuoden 2015 jälkeen. Kasvu näkyi erityisesti yritystoiminnan vakuutuksissa, mutta hintakilpailu heikensi ajoneuvovakuutusten maksutuloa.
Niin ikään työeläkelaitosten vakavaraisuus säilyi hyvällä tasolla, vaikka heikkeni, kun sijoitustuotot jäivät tuottovaatimusta alhaisemmiksi valtion lainojen ja erityisesti kehittyvien talouksien korkomarkkinoiden heikon tuoton vuoksi. Osaketuotot pitivät kuitenkin sijoitustuotot edelleen positiivisina.
