EU ottaisi elpymisrahastoa varten ensimmäistä kertaa historiansa aikana merkittävän suuruisen lainan, jonka jäsenmaat maksaisivat takaisin samassa suhteessa kuin maat normaalistikin osallistuvat EU:n budjettiin. Osa lainan takaisinmaksusta hoidettaisiin nostamalla EU:n on omia varoja kahteen prosenttiin suhteessa bkt:hen ja kasvattamalla unionin budjettia.
– Suomen maksuosuus kasvaisi entisestään alkuperäisestä esityksestä ja unioni saisi päälle vielä verotusoikeuden. Emme voi missään tapauksessa hyväksyä näitä suunnitelmia. Uuden rahaston nimi ”Next Generation Fund” on osuva, koske sen maksajiksi joutuvat todellakin seuraavat sukupolvet, sanoo Sari Essayah.
Hän muistuttaa, että EU:n perussopimusten keskeinen lähtökohta on se, että EU-maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa veloistaan.
– Perussopimuksessa myös todetaan, ettei unioni saa rahoittaa toimintaansa velaksi. Tässä valossa esitys näyttäytyy kuin pahimmassa painajaisessa; unioni on valmis rikkomaan aivan keskeisimpään periaatteitaan ja sääntöjään, toteaa Essayah.
Jälleenrakennusrahaston keskeinen kiistakapulan aihe on ollut lainojen ja suorien tukien välinen suhde.
Essayah’n mukaan elvytyspaketissa on ennennäkemätöntä se, että suurin osa tuesta ei olisi lainamuotoista, vaan jaettaisiin avustuksina.
– Suomen johdonmukainen kanta on ollut se, jos tukea annetaan, sen on oltava lainamuotoista ja ehdollinen rakenteellisille uudistuksille. Suomen hallituksen herätyskellojen pitäisi soida ja esitys avustuksista tulee torpata ensisijoilleen samanmielisten maiden kanssa, sanoo Essayah.
Hänen mukaansa ”koronakriisin seurauksena Suomen EU-vastuut voivat nousta jopa kymmeniin miljardeihin euroihin”. Suomessa valtiontakausten kanta on laivanrakennusteollisuutemme takia selvästi jo EU-maiden suurin suhteessa BKT:hen.
– Esityksen toisi Suomelle 7-8 miljardin euron vastuut muiden koronatoimista lankeavien vastuiden päälle. Asiantuntijat ovat varoittaneet, että kokonaisarvion puuttuminen kasvavista taloudellista vastuista vaikuttaa siihen, voidaanko koronakriisiin liittyviä järjestelyitä edes pitää perustuslain mukaisina vaarantamatta valtion taloutta, toteaa Essayah.
Hänen mukaansa Saksan ja Ranskan yhteinen esitys elpymisrahastosta viitoittaa tietä erilaiselle unionille, johon olemme aikoinaan liittyneet.
– Nyt jos koskaan on aika käydä perusteellinen keskustelu EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta ja antaa kansalaisille mahdollisuus kertoa mielipiteensä. Kansalaiset ovat äänestäneet tietynlaisesta EU:sta. Jos se alkaa muuttua toisentyyppiseksi EU:ksi, jossa otetaan yhteistä velkaa, se ei ole sellainen EU, jolle suomalaiset ovat antaneet mandaatin, sanoo Essayah.
