Liikennehankkeet tukevat alueellista saavutettavuutta ja lisäävät investointeja Suomeen. LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN

Suomen Brysselin-ääntä halutaan voimistaa liikenneverkkojen rahoittamiseksi

Keskuskauppakamarin mukaan on kaikkien etu, että kansalliset liikennehankkeet saavat rahoitusta EU:n budjetista.

Eurooppalainen liikenneverkkopolitiikka on Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopoliittisen asiantuntijan Päivi Woodin mielestä merkittävä väline investointien, kasvun ja työpaikkojen luomiseksi.

– On kaikkien etu, että kansallisiin tarpeisiin pohjautuvat liikennehankkeet saavat rahoitusta EU:n budjetista, Wood toteaa tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että liikennehankkeet tukevat alueellista saavutettavuutta ja lisäävät investointeja Suomeen. Liikenneverkkopolitiikkaa vahvistamalla tuetaan sisämarkkinoiden kehitystä sekä suomalaista ja eurooppalaista kilpailukykyä.

– Suomen ääntä Brysselissä on voimistettava, jotta eurooppalaisia liikenneverkkoja uudistettaessa myös Suomen rahoitussaanto paranee. Aktiivista yhteistyötä tarvitaan kansallisella tasolla, Wood huomauttaa.

Koronapandemia on hänen mukaansa osoittanut Suomen kaltaiselle reuna-alueen jäsenvaltiolle, että eurooppalainen liikenneverkko on hyvin merkityksellinen myös maamme saavutettavuudelle.

Rahoituksen saaminen edellyttää sitoutumista

Suomen Satamaliitto ry:n toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä muistuttaa, että satamat ovat olennainen osa liikenneverkon toimivuutta ja ulkomaankaupan sujuvuutta.

– Suomen satamat ovat toteuttaneet liikenteen EU-rahoituksen turvin useita liikenteen päästöjä vähentäviä ja puhtaan merenkulun edistämiseen tähtääviä investointeja. Investointitarpeita on myös tuleville vuosille. Vuorovaikutus komission ja parlamentin kanssa on juuri nyt välttämätöntä, Mäkilä toteaa.

Infrarakentamisen toimiala- ja työnantajajärjestö INFRA:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö huomauttaa, että kansallisiin suuriin raideliikennehankkeisiin on saatavilla rahoitusta EU:lta, mutta rahoituksen saaminen edellyttää Suomen sitoutumista näihin hankkeisiin.

– Vaikka Suomella on tarve edistää nopeita raideliikenneyhteyksiä, ei maantieverkostoakaan pidä unohtaa. Pinta-alaltaan Suomen kokoisessa harvaan asutussa maassa tarvitaan toimivaa ja kattavaa maantieverkostoa, Syrjö painottaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt