Tulevana syksynä Suomessa rikotaan ikävä ennätys. Maksuhäiriömerkintöjä oli kesäkuun lopussa jo 365 000 kuluttajalla. Lukema on vain 3000 tapausta vähemmän kuin edellisenä ennätysvuotena 1997.
Maksuhäiriömerkintöjä rekisteröivän Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan edellisestä ennätyksestä mennään heittämällä ohi viimeistään syksyn ensimmäisinä kuukausina.
Maksuhäiriömerkintöjen uusi ennätys on huono uutinen suomalaiselle yhteiskunnalle. Kun 8,3 prosenttia aikuisikäisistä suomalaisista on vailla luottotietoja vähintään 2-3 vuotta, ei se voi olla näkymättä näiden suomalaisten elämänlaadussa. Erityisesti maksuhäiriömerkinnän omaavien nuorten aikuisten syrjäytymisriski yhteiskunnasta on korkea.
Myös kansantalouden näkökulmasta kohonneet maksuhäiriölukemat ovat iso ongelma. Yritysten ja pankkien saatavat jäävät saamatta, kun yhä useampi jättää laskunsa maksamatta. Kasvaneet luottotappiot syövät suomalaisten pankkien ja yritysten kannattavuutta ja hyydyttävät siten talouskasvua.
Syitä maksuhäiriömerkintöjen yleistymiseen on useita. Erityisesti pitkään jatkuneella talouden alavireellä on ollut oma roolinsa suomalaisten maksuvaikeuksien lisääntymiseen. Se ei ole kuitenkaan ainoa selitys.
Yhtä lailla tilannetta selittää suomalaisten yritysten ja organisaatioiden käytettävissä olevien luotonhallintakeinojen taso. Luottoa antavilla ja luottokauppaa käyvillä yrityksillä ja laitoksilla ei ole käytössään riittävästi tietoa kuluttajien maksuvalmiudesta. Nykyinen ns. negatiivinen luottorekisteri, jossa näkyvät vasta perinnässäkin laiminlyödyt maksut, ei riitä. Velkakierteeseen ajautunut henkilö saattaa ehtiä ylivelkaantua pahastikin ja siten tuottaa myös mittavat luottotappiot luotonantajille ennen kuin ensimmäinen maksuhäiriömerkintä katkaisee kierteen.
Suomen puutteellisen luottotietojärjestelmän ongelma näkyy erityisesti siinä, että samoille henkilöille pääsee kertymään kymmeniä ellei jopa satoja merkintöjä yhä uusista luotoista yhden vuoden aikana. Keskimäärin maksuhäiriöisellä kuluttajalla on jo 17 merkintää.
Tämän ongelman ratkaisemiseksi likipitäen kaikki kotimaiset luottoalan ammattilaiset ovat ehdottaneet positiivisen luottotietorekisterin luomista Suomeen. Yksinkertaisimmillaan kyse olisi rekisteristä, joka sisältäisi avoinna olevat lainasaldot kaikista kuluttajan lainavastuista. Tällä hetkellä vastaavanlaisia positiivia rekistereitä on käytössä lähes kaikissa muissa EU-maissa.
Toistaiseksi meillä positiiviseen luottorekisteriin on suhtauduttu nihkeästi erityisesti uuteen rekisteriin liittyvien tietosuojakysymysten takia. Perinteisesti meillä tiedot henkilöiden lainoista ja vastuista ovat nauttineet tiukinta mahdollista suojaa. Lisäksi erityisesti finanssilaitokset ovat pelänneet uuden rekisterin tuovan jälleen lisäkustannuksia muutoinkin jo tiukemmasta säätelystä kärsivälle alalle.
Kuitenkin, esimerkiksi Ruotsissa nämä molemmat ongelmat on ratkaistu. Tiedot kuluttajien reaaliaikaisesta velkaantumisasteesta välittyvät ilman, että henkilön yksityisyys vaarantuu. Rekisteristä ilmenee ainoastaan kuluttajan luottojen sekä luotonantajien lukumäärä.
Vastaavasti kuluttajien asemaa järjestelmässä on vahvistettu siten, että kuluttajalle toimitetaan raportti hänen tietojaan kyselleistä tahoista sekä välitetyistä tiedoista. Näin mahdollisiin virheellisiin tietoihin kuluttajalla on mahdollisuus myös paremmin puuttua.
Myös rekisterin kustannukset sen tuomiin hyötyihin nähden ovat olleet erittäin maltilliset. Osoituksena tästä on ruotsalaispankkien aktiivinen mukanaolo.
Pidemmän päälle ruotsalaisten läpinäkyvämmästä luottotietojärjestelmästä on muodostumassa merkittävä kansantalouden kilpailuvaltti. Parempi luottohallinnan taso merkitsee parempaa ja ennustettavampaa taloudellista toimintaympäristöä.
Kirjoittaja Sinuhe Wallinheimo on kokoomuksen kansanedustaja.
