Taloustieteen professori Matti Virén on kirjoittanut blogin pääministeri Juha Sipilän lausunnoista, joiden mukaan suurin osa turvapaikanhakijoista on ollut liikkeellä taloudellisten syiden takia. Virén pyrkii tarkastelemaan asiaa lukujen valossa.
– Toki joillekin puhuminen taloudellista motiiveista on kaikissa olosuhteissa liikaa. Niille, jotka kieltäytyvät edes ajattelemasta taloudellisia motiiveja, ei kannata kirjoittaa mitään, mutta muille voi ehkä yrittää kertoa muutaman faktan, professori aloittaa.
Hänen mukaansa hakijamäärien pitäisi vaihdella ”satunnaisesti”, korreloitumatta, jos hakijamäärien taustalla olisivat vain henkilökohtainen vaino ja pelko. Sen sijaan grafiikkaa esimerkiksi irakilaisten turvapaikkahakemuksia 2014-2018 dominoi hurja piikki vuoden 2015 lopulla.
– Kertooko se siitä, että Irakissa olisi silloin alkanut massiivinen (henkilökohtainen) vaino?, professori kysyy retorisesti.
Hänen mukaansa hieman samanlainen kuva saadaan somaleiden ja afgaanien hakemuksista 2014-2018.
– Kai ilmeisin selitys määrien vaihteluille on (muuttunut) käsitys siitä, mitä mahdollisuuksia on päästä muuttamaan Eurooppaan.
Virén huomauttaa, että tuolloin Kreikka lopetti rajavalvonnan ja Saksa kertoi ottavansa kaikki pakolaiset vastaan.
– Eli kyse on pikemmin turvapaikanhakijoiden kysynnästä kuin tarjonnasta. Tuskin kukaan turvapaikan hakijoista (saamiaan ohjeita noudattaen) silti vetosi (Angela) Merkelin (tai Sipilän) lupauksiin, mutta se ei tietenkään kerro mitään hakemusten taustalla olleista (todellisista) motiiveista.
Professorin mukaan kohdemaiden etäisyyden ja tulijoiden tulotason vertailu osoittaa, että ”on hieman hankala väittää, että taloudellisilla tekijöillä ei olisi mitään tekemistä pakolaisnimikkeen alla kulkevan ilmiön kanssa”.
