”Suomeen muuttavat vain ne, joiden pontimena on maailman avokätisin sosiaaliturva”

Matti Virenin mukaan Suomi ei voi päättää itse rooliaan maailman työnjaossa.

Väite siitä, että Suomen tulevaisuus on korkeassa koulutuksessa ja osaamisessa kuulostaa Matti Virenin mukaan hyvältä.

– Mutta raketti-insinöörin töitä ei riitä kaikille, Turun yliopiston taloustieteen professori kuitenkin toteaa.

Jos nuoret suomalaiset ovat fiksuja, muuttavat he Virenin mukaan maihin, joissa palkat ovat parempia ja verotus keveämpää.

– Suomeen muuttavat vain ne, joiden pontimena on maailman avokätisin sosiaaliturva. Globalisoituvassa maailmassa koulutetut tulevat ja menevät, koulutusta voi tarjota kaikille (omille ja muiden maiden ihmisille), mutta ei ole mitään taetta siitä, että hyöty jäisi kotimaahan. Suomi ei sitä paitsi voi yksinään päättää, mitkä tuotteet se kansainvälisessä työjaossa ottaa omaa rooteliinsa, hän kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan.

Matti Virenin mukaan myös väite siitä, että panostaminen koulutukseen luo kasvua kuulostaa hyvältä. Professori kysyy kuitenkin, tiedetäänkö meillä, mihin panostetaan.

– Missä meillä on akuutti pula koulutetusta työvoimasta? Merkonomeja on työttöminä 11 400, tradenomeja 4 500 jne. Jos koulutukseen laitetaan lisää rahaa, mihin se menee? Onko meillä olemassa mitään selvää käsitystä niistä aloista joihin pitää panostaa? Vai tuotetaanko vaan lisää filosofian, sukupuolen tutkimuksen, poliittisen historian, monikulttuurisen kommunikaation jne. työttömiä tohtoreita Yleisradion ajankohtaisohjelmia varten, hän pohtii.

Viren on kerännyt kirjoitukseensa ”kymmenen väärinkäsitystä” Suomen taloudesta ja kommenttinsa niihin.

Osansa saavat koulutuksen lisäksi niin väitteet leikkausten tarpeettomuudesta kuin työllisyysasteen nousun tai siirtolaisuuden aiheuttamien väestörakennemuutosten autuudestakin.

– Ikäpyramidin muoto ei kai ole mitään suoranainen tavoite, vaan kyky tuottaa hyödykkeitä ja palveluksia ja siinä sivussa kyetä rahoittamaan julkisen sektorin tuottamia (välttämättömiä) palveluksia, Matti Viren summaa.

Hänen mukaansa olennaista ei ole ikä vaan kyky tuottaa lisäarvoa yhteiskunnassa.

– Siksi optimistinen ajatus siitä, että juuri nyt pakolaiset korjaisivat huoltosuhde-ongelmamme, ei ole järkevä. Viime vuosien pakolaisvirta Suomeen on tullut maista, joiden kansalaisten huoltosuhde (palkkatason huomioiden) on lähes kymmenen kerta huonompi kuin kantaväestöllä. Luvut ovat olleet samanlaisia jo kaksi vuosikymmentä ja siksi on aika utopistista kuvitella, että jokin muutos tapahtuisi lähiaikoina.

Professorin mukaan työn loppumisesta Suomessa ei kannata huolia – ainakaan niin kauaa, kun emme hinnoittele itseämme ulos kansainvälisestä työnjaosta.

– Jos meillä on hyvin toimivat markkinat, niin miksi meillä olisi jokin ongelma?

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt