Nainen maahanmuuttovirastossa. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Suomeen jonotetaan töihin kuukausia, näin halutaan ratkaista

Kokoomuksen ryhmäjohtajan mukaan suuryritysten työntekijöiden lupamenettelyä voitaisiin keventää.

Kokoomuksen ryhmäjohtaja Kai Mykkänen kannustaa Antti Rinteen (sd.) hallitusta pikaisiin toimiin ulkomailta Suomeen työn perässä muuttavien lupakäsittelyn nopeuttamiseksi.

Kai Mykkäsen mukaan työ luvituksen nopeuttamiseksi aloitettiin jo viime kaudella, jolloin käsittely saatiin puolitettua kahdeksasta kuukaudesta neljään kuukauteen.

Tänä vuonna tilanne on kääntynyt uudelleen huonommaksi. Kokoomus esittää ensiapuna 10 miljoonan euron lisäystä Maahanmuuttovirastolle ruuhkan purkuun. Olisin yllättynyt, jos hallitus ei sitä ottaisi täydentävään talousarvioesitykseensä, Kai Mykkänen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuoro-blogissaan.

Kai Mykkänen kuvaa Suomen työlupajärjestelmää kolmen ministeriön, sisä-, ulko- ja työ- ja elinkeinoministeriön ”väliinputoajaksi”, jossa lupakäsittely on sivussa ministeriöiden ydintoiminnasta.

Ryhmäjohtajan mukaan ongelma voitaisiin korjata maahanmuuttovirasto Migrin keskitetyllä ohjauksella niin, että ”johtovastuu keskitetään työ- ja elinkeinoministeriölle”.

Sinne se luontevimmin kuuluu. Samalla TEM:iin pitää muodostaa erillinen ”osaajien ja tekijöiden Suomeen saamisen” osasto, jotta asia saa riittävän painoarvon pysyvästi. Siirron pitää selkeyttää asioita eikä päinvastoin. Valta budjetista ja tulostavoitteista pitää olla samoissa käsissä, vaikka se tarkoittaisikin Migrin osien raportointia kahteen eri ministeriöön, Kai Mykkänen esittää.

Migrin ohjaus on vasta yksi askel. Pullonkaulan ydin oli TE-toimistoissa ja nyt se on Migrissä. Ennustan, että parin vuoden sisällä se siirtyy ulkoministeriön ulkomaanedustustoihin, jos Migri saa prosessinsa vauhtiin.

Mykkänen kannustaa selvittämään pohjoismaiden tunnistusjärjestelyä, joka toimisi maiden välillä samaan tapaan kuin konsulipalveluiden tarjoaminen. Tällöin lupia käsittelisivät Mykkäsen mukaan Migrin palkkalistoille siirrettävät henkilöt, jotka olisivat sekä Migrin että TEM:n tulos- ja budjettiohjauksen alla ruuhkaisimmissa ja tärkeimmissä asemamaissa.

Poikkeuslupia suurfirmoille

Ryhmäjohtajan mukaan lupakäsittelyn sähköistämisellä saataisiin myös siirrettyä painopiste lupapapereista jälkivalvontaan. Hänen mukaansa Suomessa on jo nyt tilanteita, joissa voitaisiin ”hallitusti eriarvoistaa” Suomeen tulevia työntekijöitä.

– Maahantuloon liittyy kyllä paljon väärinkäytöksiä. Saatetaan perustaa lumefirmoja, joiden todellinen tarkoitus on vain salakuljettaa ihmisiä laillisilla luvilla Suomeen. Saatetaan palkata turvapaikanhakija siivousrinkiin siksi aikaa, että saa oleskeluluvan työn perusteella. Mutta onko todennäköistä, että tällaisia ihmisiä ja heihin liittyviä kohtuuttomia riskejä tulee relevanteissa määrissä maahan silloin, kun töihin tullaan Nokialle, Supercellille tai S-ryhmälle?

Jos tunnetu brändi tai listattu yritys toisi merkittävän määrän ihmisiä väärin perustein, se tulee kyllä esiin kuten pitääkin. Sellaista maineriskiä ei tietoisesti oteta. Tällaiset työnantajat pitäisi akkreditoida tuntuvasti kevennettyyn menettelyyn sekä työnantajan että työntekijän tietoja koskien.

Kai Mykkäsen mukaan Suomessa on nyt avoimia työpaikkoja ”enemmän kuin kertaakaan 100 vuoden tilastoinnin aikana”.

– Työpaikat ovat aiempaa enemmän sellaisia, ettei niihin tule kuka tahansa palkattua. Se, että löytyy joku joka tulee, on vain harvoin pois niiltä, jotka eivät kuitenkaan tulisi palkattua, vaan tehtävä jäisi täyttämättä.

– Työperäisen maahantulon ei tarvitsisi kuin noin kaksinkertaistua 25-30 tuhannen ihmisen vuositasolle, niin työikäisten määrän lasku pysähtyisi. Määrä olisi silti pieni Ruotsiin ja moniin muihin verrokkeihin nähden. Tämä on ihan tehtävissä.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt