Verkkouutiset

Suomea suitsutetaan Ruotsissa: He ovat Pohjolan vartijat

Suomen maavoimien valmiutta on kehitetty merkittävästi viime vuosina.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitos FOI:n syyskuussa julkaistun raportin mukaan Suomen maavoimat kykenee vastaamaan hybridiuhkiin paremmin kuin useimmat muut Euroopan armeijat.

Tästä löytyvän raportin mukaan Suomen puolustusvoimien on täytynyt Itämeren alueen heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi parantaa valmiuttaan ja lyhentää joukkojen liikekannallepanon vaatimaa aikaa. Tässä on ruotsalaisten mukaan onnistuttu pääosin hyvin. Suomen maavoimia luonnehditaan raportin otsikossa ”Pohjolan vartijoiksi”.

”Siinä missä sen Pohjoismaiset naapurit ovat siirtyneet kevyempiin ja rauhanturvatehtäviin paremmin sopiviin ammattiarmeijoihin, on Suomen armeija säilyttänyt suuren yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan reservin ja keskittynyt aluepuolustukseen”, tohtorit Michael Jonsson ja Johan Engvall kirjoittavat.

Raportissa käydään läpi Suomen maavoimien kokoonpanoa, rakennetta ja joukkojen sijoittelua sekä viimeisten vuosien uudistuksia. Maavoimien valmiuden todetaan kärsineen tilapäisesti vuosina 2012-2015 tehdyistä säästöistä.

”Maavoimien on itse asiassa kerrottu kyenneen mobilisoimaan lyhyellä varoitusajalla vain muutaman joukkueen erikoisjoukkoja niihin aikoihin, kun Venäjä valloitti Krimin”, raportissa kerrotaan.

Michael Jonssonin ja Johan Engvallin mukaan Suomi otti opiksi Krimistä. Valmiuden parantamisesta tuli Ukrainan sodan alettua vuonna 2014 tärkeä prioriteetti. Suomen kerrotaan soveltavan nyt Krimin oppeja realistiseksi ratkaisuksi.

Raportissa listataan sittemmin tehtyjä toimia kuten esimerkiksi valmiusyksiköiden luominen ja lainsäädäntömuutokset, jotka laajensivat asevelvollisten mahdollisuuksia osallistua mahdollisten nopeasti syntyvien uhkien torjuntaan. Maavoimien parantunut valmiuskyky on raportin mukaan näkynyt viime aikojen harjoitustoiminnassakin.

”Valmiusyksiköt ja harjoitukset joihin ne osallistuvat edustavat maavoimien kykyä vastata ’nopeasti eskaloituviin kriiseihin’, tämä on kiertoilmaus hybridisodalle. Nopeat reagointiajat ja kyky liikkua helikoptereilla tarkoittavat, että valmiusyksikköjä voidaan lähettää kaikkialle maassa ja niillä on tarpeeksi omaa tulivoimaa ja kestävyyttä ottaa yhteen jopa raskaasti aseistetun vastustajan kanssa”, Jonsson ja Engvall arvioivat.

Raportissa kiitellään valmiusyksiköiden lisäksi myös valmiusprikaatirakennetta ja rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien roolitusta mahdollisessa konfliktitilanteessa. Raportin mukaan rajavartiolaitos integroitaisiin sodassa puolustusvoimiin. Ruotsalaisarvion mukaan rajavartioston henkilöstö olisi liikkumiskykyinen ja tehokas lisä puolustusvoimiin sodassa.

”Huomionarvoista on myös, että rajavartiolaitoksella on oikeus käydä demilitarisoidulla ja strategisesti tärkeällä Ahvenanmaalla”.

Raportissa todetaan joidenkin olevan sitä mieltä, että Suomen armeijasta on tullut eräs Euroopan parhaista huomattavan taistelukyvyn mobilisoinnissa lyhyellä varoitusajalla. Suomen haasteena mainitaan kykyjen ja puolustusmateriaalin kehittämisen ja modernisoinnin jatkaminen budjettirajoitusten puitteissa.

– Se, että viiden miljoonan asukkaan maa kykenee kaikesta huolimatta tuomaan kentälle Venäjää lukuun ottamatta Pohjois-Euroopan suurimmat maajoukot, on ymmärettävästi ylpeyden aihe ja yhä huojentavampaa sen naapureille, raportti summaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)